Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Valpas, Hugo (1898–1980)

Talousneuvos, toimitusjohtaja, kirjailija ja urheilutoimittaja

Hugo ”Jehu” Valpas vaikutti laajasti suomalaisen kulttuurin, uutis- ja urheilujournalismin alueilla. Valpas toimi Suomen Palloliitossa ja oli pohjatyöllään nostamassa vaasalaista jalkapalloa Suomen huipulle 1930-luvun puolessa välissä. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Hugo Valpas syntyi Hämeenlinnassa 3. helmikuuta 1898. Hän käytti vuoteen 1906 sukunimeä Faenander. Valpas kävi kuusi luokkaa lyseota, mikä oli kohtuullisen paljon 1900-luvun alun Suomessa. Hän teki opintojensa jälkeen opintomatkoja useisiin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Valpas toimi lennätinvirkailijana 1917─1925 ja tämän jälkeen Vaasa-lehden konttoripäällikkönä sekä toimittajana 1925─1936. Vaasan messujen toimitusjohtajana Valpas työskenteli 1935 ja 1945. Hän siirtyi 1930-luvun lopulla enemmän urheilujournalismin pariin toimien Suomen Urheilulehden päätoimittajana 1937─1940. Vielä nykyäänkin (v. 2013) ilmestyvää lehteä oli aiemmin toimittanut entinen olympiaurheilija, tohtori ja radioselostaja Martti Jukola (1931─1936), joten Valppaalla oli suuret saappaat täytettävänään. Urheilulehden taloudellinen tilanne oli heikentynyt 1930-luvun loppua kohden lajiliittojen irtauduttua lehden taloudellisesta tukemisesta.

Valpas toimi 1936─1943 (tai joidenkin tietojen mukaan 1938─1944) Suomen Urheilutoimittajain kerhon puheenjohtajana. Kerho oli perustettu Martti Jukolan, Tauno Tattarin ja Henning Relanderin aloitteesta 1931, jäseneksi pääsivät kaikki vakinaiset ja tilapäiset urheilutoimittajat. Liittoa johti Jukola 1931─1936/37. Valppaan työskentelyyn radioselostajana SM-hiihdoissa 1937 liittyy hauska anekdootti. Valpas kysyi kilpailun voittaneelta, sittemmin neljään maailmanmestaruuteen hiihtäneeltä, Jussi Kurikkalalta onko tämä väsynyt. ”En perhana minä väsynyt ole,” viihdytti kovasuinen Kurikkala kuulijoitaan.

Hugo Valppaan ura eteni nopeasti ja 1940─1943 hän työskenteli jo Uuden Suomen levikkipäällikkönä, josta palasi vanhaan työpaikkaansa – Vaasa-lehteen. Valpas työskenteli Vaasa Oy:n apulaisjohtajana sota-ajasta lähtien aina 1950-luvun puoliväliin saakka (1943─1954). Valpas perusti kustannusliike ja kommandiittiyhtiö Valpas-mainoksen 1955. Hän ehti myös perustaa paikallislehti Viiskunnan samana vuonna. Valpas päätoimitti ko. lehteä 1955─1968. Hänet valittiin Etelä-Pohjanmaan paikallislehtien kerhon puheenjohtajaksi parin vuoden ajaksi (1967─1968).

Paikallistasolla Valpas oli merkittävä urheiluvaikuttaja etenkin Vaasassa. Hän perusti Vaasan palloseuran (VPS) ja toimi sen puheenjohtajana 1924─1933/35 ja 1944─1952. Käytännössä Valpas oli ko. vuosina VPS:n manageri, vaikkei tätä sanaa tuolloin käytettykään. VPS sijoittui sarjassa viidenneksi 1930 ja 1931. Valpas pyrki koviin tuloksiin: VPS järjesti 1932 Suomen ensimmäisen valmennusleirin, jota johti lehtori Niilo Tammisalo. Manageri piti leiriä ”erinomaisen tehoisana”. VPS oli leirin ansiosta 1932 jalkapallosarjassa jo toinen. Seuraavana vuonna sijoitus sarjassa oli kuitenkin seitsemäs: kauteen ei pystytty valmistautumaan kunnolla pelaajien sekavan sopimustilanteen vuoksi. Vielä vain viikkoja ennen kauden alkua yhtäkään sopimusta ei ollut tehty ja esimerkiksi vuoden 1933 jalkapallokirjassa toimittaja Valppaan täytyi käyttää VPS:n osalta edellisen vuoden pelaajatietoja. VPS nousi nelijoukkueisesta Suomensarjasta 1934 (tuolloin toisiksi korkein sarjataso) takaisin pääsarjatasolle. Vuosi 1935 oli lupauksia herättävä: kovatkin joukkueet kaatuivat, mutta sijoitus oli viides. Seuraavana vuonna Valpas valittiin Suomen Palloliiton piirisihteeriksi – VPS puolestaan romahti seitsemänneksi ja Suomensarjaan. Joukkue ei kuitenkaan lannistunut ja VPS nousi takaisin pääsarjaan 1937. Hopeaa tuli 1938, joten Valppaan pohjatyö tuotti tulosta. Luotsatessaan VPS:aa Valpas ehti samoihin aikoihin vaikuttaa myös maanpuolustuksen saralla toimien Vaasan ilmapuolustusyhdistyksen sihteerinä 1928─1936.

Vaasan läänin urheilulautakunnan varapuheenjohtajana Valpas vaikutti sodan jälkeen 1950─1960. Hän toimi lisäksi Vaasan urheilulautakunnan varapuheenjohtajana 1950 ja Alavudella urheilulautakunnan jäsenenä sekä puheenjohtajana 1957─1968.

Suomen Palloliiton hallituksen jäsenenä Valpas vaikutti lähes 30 vuotta (1926─1955), josta varapuheenjohtajana kymmenisen vuotta (1946─1955). Hän toimi myös Palloliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtajana 1936─1953 ja Palloliiton Vaasan piirin puheenjohtajana 1926─1936 ja 1944─1954.

Kirjailijana Valpas kirjoitti useita teoksia. ”Kisakuninkaat” (1924) ja ”Viestinviejät” (1928) kertovat urheilun maailmasta. Kisakuninkaat teoksessa Valpas pohtii urheilun merkitystä urheilijalle. Sota-aikana Valpas kirjoitti aikansa maanpuolustushenkeä heijastavan ”Surinaa idästä” (1942). Teos loi taisteluhenkeä kuvaamalla ja liioittelemalla Suomen ilmavoimien taistelumenestystä Neuvostoliiton ilmavoimia vastaan. Sota-ajan päätyttyä alkoi 1940 peruutettujen Helsingin olympialaisten odottelu. Valpas julkaisikin ”Suomen kansan olympiakirjan” (1947). Vaasalaisen jalkapallon vaikuttajana Valpas oli toimittamassa pallokirjoja 1933─1943. Kirjoissa esiteltiin jalkapallon taktiikkaa, tekniikkaa, joukkueita, otteluita ja pelaajia. Valpas sai sanomalehtialan ja urheilutoimintansa saavutustensa myötä talousneuvoksen arvonimen 1968.


Liiteosio

Hugo Feeliks Valpas (vuoteen 1906 Faenander) S 3.2.1898 Hämeenlinna, K 17.2.1980 Vaasa. V työnjohtaja Valfrid Valpas ja Ida Loviisa Vallin.

Ura. Kuusi luokkaa lyseota; opintomatkoja eri Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Lennätinvirkailijana 1917─25; Vaasa-lehden konttoripäällikkönä ja toimittajana 1925─36. Vaasan messujen toimitusjohtajana 1935 ja 1945. Suomen Urheilulehden päätoimittajana 1937─40; Uuden Suomen levikkipäällikkönä 1940─43; Vaasa-lehden eli Vaasa Oy:n apulaisjohtajana 1943─54; perusti kustannusliike ja kommandiittiyhtiö Valpas-mainoksen ja paikallislehti Viiskunnan 1955; Viiskunta-lehden päätoimittajana 1955─68.

Luottamustoimet. Vaasan Palloseuran (VPS) perustaja ja puheenjohtaja 1924─1933 sekä 1944─1952 (käytännössä VPS:n ”manageri”); Suomen Palloliiton (SPL) hallituksen jäsen 1926─55, varapuheenjohtaja 1946─55, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 1936─53; SPL:n Vaasan piirin puheenjohtaja 1926─36 ja 1944─54; Vaasan ilmapuolustusyhdistyksen sihteeri 1928─36; Suomen Urheilutoimittajain kerhon puheenjohtaja 1936─43; Suomen Palloliiton piirisihteeri 1936─; Vaasan läänin urheilulautakunnan varapuheenjohtaja 1950─60; Vaasan urheilulautakunnan varapuheenjohtaja 1950; Alavuden urheilulautakunnan jäsen ja puheenjohtaja 1957─68; Etelä-Pohjanmaan paikallislehtien kerhon puheenjohtaja 1967─68. Radioselostajana muun muassa SM-hiihdoissa 1937.

Ansiomerkit. Talousneuvos 1968; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; 4 luokan Vapauden risti; Suomen Leijonakunnan Ritari.

Tuotanto. Kisakuninkaat, Urheilukertomus. Otava, Helsinki 1924; Vaasan Wasama 1907─1932. Vaasan Wasama, Vaasa 1932; Surinaa idästä, Lentoreportterin päiväkirjasta. WSOY, Porvoo 1941; Suomen kansan olympiakirja. Otava, Helsinki 1947; Miina ja minä Rapakon takana, Pikavauhtia Lännen mantereella. Valpas-mainos, Alavus 1969; Tankki palaa! Sotanovelleja vuosilta 1940─1944, (yksi kirjoittajista), toimittanut Juri Nummelin. M-novellit 14. Turbator / Karhukopio, Turku 2009.

Toimittanut: Puulaakin puolesta, Vaasan puulaakipotkujen 15-vuotishistoriikki. S.n., Vaasa 1935; Olympia-kulmuri, Palloilutietoutta jokaiselle 1952. Vaasan kirjapaino, Vaasa 1952; Kulmuri, Jokamiehen palloilulukemisto. Valpas-mainos, Alavus 1955.

På svenska: Finska flygare i strid, (tillsammans med L. H. von Willebrand). Holger Schildts förlag / Centraltryckeriet, Helsingfors 1942.

Urheilusaavutukset: –

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Arponen Antti A. Suomen urheilutoimittajat 1986. Urheilutoimittajain Liitto, Helsinki / Etelä-Saimaan kustannus Oy, Lappeenranta 1986; Joutsi Jukka, Vaasan jalkapallohistoriikkia: ”Svala ja Joutsi”. [Internet-blogi aloitettu heinäkuussa 2009]. [Viimeiset muutokset 12.8.2013]. [Viitattu 16.8.2013]. Tiedot VPS:n jalkapallosta liittyen Valppaaseen. www.jukkajoutsi.com/VPS.html; Järvinen Lauri. Kurikkalan haastattelu, artikkeli perustuu teokseen Järvinen Lauri: ”Jussi Kurikkala, Kalajoen Junkkari” (1990). [Viitattu 16.8.2013]. www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Kurikkala_Jussi; Kuka kukin on 1970, (aikalaiskirja). Who is who in Finland. Toimittanut Pentti Huovinen et al. Otava, Helsinki 1970; Rönkä Jukka. 1925─1939: Aatteen palo ja sodan kaiku. Urheilulehden toimitus, päätoimittaja, Jukka Rönkä.[Julkaistu 27.1.2005]. [Viitattu 16.8.2013]. www.urheilulehti.fi/lisaa-lajeja/1925─1939-aatteen-palo-ja-sodan-kaiku

Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4948 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry