Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Tuokko, Yrjö (1938–)

Painiliiton puheenjohtaja, kanslianeuvos, yrittäjä

Yrjö Tuokko on Suomen Painiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja. Tuokon puheenjohtajakaudelle osuivat monet kotimaiset painin merkkitapahtumat, kuten EM-kilpailut Seinäjoella 2002 ja Tampereella 2008 sekä Suomen Painiliiton 100-vuotisjuhla 2006 Helsingin Kisahallissa. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2008.


Yrjö Tuokko syntyi Karjalan Kannaksella, Raudun pitäjässä 25. elokuuta 1938. Rautu (nyk. Sosnovo) oli vain 70 kilometrin päässä Pietarista ja pitäjästä kulki aikanaan merkittävä junayhteys Pietariin. Raudun rautatieasemaa pidettiin tuolloin Helsingin jälkeen Suomen vilkkaimpana. Muistikuvat lapsuuden kotiseudusta jäivät kuitenkin vähäisiksi, sillä perhe joutui lähtemään turvaan lopullisesti jatkosodan päätösvaiheessa. Evakkotaival päätyi Etelä-Savoon, Hirvensalmen kunnan Lahnaniemen kylään. Siellä tulivat tutuiksi maatilan moninaiset työt sekä rakennustyöt maanviljelijä-timpuri isän apulaisena. Rakentamisesta muodostui Tuokolle elinikäinen harrastus vastapainoksi varsinaiselle leipätyölle tilintarkastajana.

Yrjö Tuokko kävi Mikkelin lyseon ja suoritti ylioppilastutkinnon keväällä 1959. Koulumatkat taitettiin tuolloin hiihtäen tai pyörällä, ja tämä yhdessä fyysisen työn kanssa rakensi pohjan nuoruuden urheiluinnostukselle. Lukion jälkeen vuorossa oli asevelvollisuuden suorittaminen Lappeenrannan rakuunarykmentissä. Tuokon suhtautuminen maanpuolustukseen oli hyvin myönteinen ja hän menestyi varusmiesaikana etenkin ammunnassa, hiihdossa, suunnistuksessa ja yleisurheilussa. Reserviupseerikoulun käynyt Tuokko harkitsi varusmiespalveluksen jälkeen jopa upseerin uraa.

Lopullinen ammatinvalinta päätyi kuitenkin kauppakorkean kautta liike-elämän palvelukseen. Tuokko toimi aluksi Valtion tietokonekeskuksessa ATK-suunnittelijana. Tietokonetuntemus oli hänelle hyödyksi myöhemmissä työtehtävissä: Konttoripäällikkönä Lassila & Tikanojan tytäryhtiö Ellesissä, talousjohtajana Union-öljy Oy:ssä ja suunnittelujohtajana Hankkija-konsernissa. Vuonna 1971 Yrjö Tuokko toteutti pitkäaikaisen unelmansa ja perusti oman tilitarkastustoimiston, Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky:n. Yhtiö on kasvanut vuosikymmenten kuluessa kymmeniä työntekijöitä työllistäväksi osakeyhtiöksi. Nimikin vaihtui matkan varrella Tuokko Tilinlaskenta Oy:ksi. Yrityksellä on nykyään toimintaa myös muun muassa Virossa. Perheyritys siirtyi vuosien 2001–2006 siirtymävaiheen jälkeen Tuokon perheen tyttären ja pojan vastuulle.

Urheilu on aina ollut lähellä Yrjö Tuokon sydäntä, mutta hän ei omien sanojensa mukaan olisi koskaan uskonut istuvansa jokin lajiliiton puheenjohtajana. Vuonna 2000 Tuokko oli Hiittisissä tekemässä venevajan sokkelivalua, kun kännykkä soi. Hänen tuttavansa soitti kertoakseen, että ”me on ajateltu ehdottaa sinua Suomen Painiliiton puheenjohtajaksi”. Tuokko lupasi miettiä asiaa ja suostui lopulta. Vuoden 2000 liittokokouksessa hänet valittiin Suomen Painiliiton puheenjohtajaksi.

Kokemukset Painiliiton puheenjohtajana avasivat Tuokolle aivan uudenlaisia ulottuvuuksia urheilumaailmaan. Tuntumaa hän oli toki saanut jo aiemmin toimiessaan Superpesiksen hallituksessa muutaman vuoden 1990-luvulla. Tuokko itse muisteli aikaansa Painiliiton puheenjohtajana lämmöllä. Kannustavan taustan tehtävään antoi hänen mukaansa suomalaisen painin erinomainen menestys olympialaisissa ja muissa arvokilpailuissa sekä rehdit painijat. Arvokisamenestyksellä mitaten paini onkin edelleen maamme menestyksekkäin laji. Vuoteen 2016 menessä suomalaiset painijat ovat saavuttaneet olympialaisista 85 mitalia (27 kultaa), MM-kilpailuista 74 (23 kultaa) ja EM-kilpailuista 114 (38 kultaa).

Tuokko johti Painiliitoa talousmiehen ja isännän ottein yhdeksän vuotta 2000–2008. Tuohon ajanjaksoon osuivat myös eräät kotimaiset painin merkkitapahtumat, kuten EM-kilpailut Seinäjoella 2002 ja Tampereella 2008. Merkittävin tapahtuma oli hänen itsensä mukaan kuitenkin Painiliiton 100-vuotisjuhla 2006 Helsingin Kisahallissa. Tuokon puheenjohtajakaudella painin perinteiset olympialajit saivat rinnalleen myös uusia painimuotoja. Tampereella 30-vuotisjuhlakokouksensa 2008 pitäneet Euroopan Painiliitto (CELA) ja Kansainvälinen Painiliitto (FILA, nyk. UWW) päättivät panostaa jatkossa naisten painin lisäksi muun muassa ranta-, lukko- ja sambo-painiin.

Osa uusista painimuodoista lienee monille painiurheilua tuntemattomalle hieman erikoisia, joten on paikallaan selittää lyhyesti mistä näissä on kysymys. Naispainin säännöt ovat pääasiassa samat kuin miesten vapaapainissa. Naispaini oli ensimmäisen kerran olympialaisten ohjelmassa 2004 Ateenassa; ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin 1987 Norjan Lorenskogissa. Lukkopaini puolestaan on painin muoto, jossa päämääränä on hallita vastustajaa pystyssä tai matossa ilman lyöntejä erilaisten heittojen, kaatojen, sidontojen ja ns. luovutusotteiden eli käsi- ja jalkalukkojen sekä kuristusten avulla. Laji on myös naisten suosiossa.

Rantapaini (Beach Wrestling) on nimenomaan kansainvälisen painiliiton UWW:n alaisuudessa toimiva painimuoto. Lajille luotiin yhtenäiset säännöt 2004 Ateenassa järjestetyssä kokouksessa. Tavoitteena oli tuoda yhteen erilaiset hiekka-alustalla painitut perinteiset painimuodot ja saada niille kansainvälistä näkyvyyttä. Voittaakseen kamppailun ottelijan on joko selätettävä vastustajansa, kaadettava hänet kahdesti tai työnnettävä vastapuoli kahdesti ulos ottelualueelta. Rantapainissa on sekä miesten että naisten sarjat.

Sambo on Neuvostoliitossa kehitetty kamppailulaji, jonka nimilyhenne tarkoittaa itsepuolustusta ilman aseita. Sambon juuret ovat perinteisissä venäläisissä kansanpaineissa, mutta siinä on myös vaikutteita etenkin judosta. Sambon harjoittelu oli neuvostoaikaan siviileiltä kielletty, mutta nykyään laji on levinnyt myös kansainvälisesti. Lukkopainin tavoin Sambo on jakautunut eri lajiliittoihin, joista ns. läntinen haara tuli UWW:n alaisuuteen 2005. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut käytiin kuitenkin jo 2001. Sambossa on nykyään sekä miesten että naisten sarjat.

Yrjö Tuokko suhtautui kiinnostuksella uusiin painilajeihin. Hän pohti, että ennakkoluuloton suhtautuminen ja osanotto uusiin painimuotoihin olisi samalla yksi avain painin menestykseen laajemminkin. Yhdeksän vuoden rupeama (2000–2008) Painiliiton johdossa päättyi hienosti, kun kanslianeuvos Yrjö Tuokko nimitettiin kunniapuheenjohtajaksi (2010) kiitoksena merkittävästä työstä suomalaisen painiurheilun hyväsi. Hän on toiminut sittemmin Painiliiton talous- ja markkinointivaliokunnassa. Ansioistaan Yrjö Tuokolle on myönnetty myös Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2008.


Liiteosio

Yrjö Esko Antero Tuokko S. 25.8.1938 Rautu. Vaimosta ja vanhemmista ei tietoa. Tytär ja poika.

Ura. Ekonomi 1963. Valtion tietokonekeskuksessa ATK-suunnittelijana; konttoripäällikkönä Lassila & Tikanojan tytäryhtiö Ellesissä; talousjohtajana Union-öljy Oy:ssä; suunnittelujohtajana Hankkija-konsernissa. Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky. (nyk. Tuokko Tilinlaskenta Oy), perustaja ja johtaja 1971–2006, Grand Old Advisor 2014–. Tytäryhtiö Tuokko Audiitorteenused Oü, Tallinnassa, Virossa 1992–.

Luottamustoimet. Superpesiksen hallituksessa 1990-luvulla; Suomen Painiliiton puheenjohtaja 2000–2008 sekä myöhemmin talous- ja markkinointivaliokunnassa. Helsingin Pörssin (NASDAQ OMX Helsinki Ltd) listauskomiteassa 2002–; arvopaperilautakunnassa; Kaupan Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien verovaliokunnissa.

Ansiomerkit. FILA:n (nyk. United World Wrestling) eli kansainvälisen painiliiton kultainen ansiomerkki; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2008; Suomen Painiliiton kultainen ansiomerkki 2009, kunniapuheenjohtaja 2010. Kanslianeuvos.

Tuotanto. Tuokko, Yrjö. Reviisori Raudusta. Muistikuvia, mietteitä ja ajatuksia 70 vuoden varrelta. Omakustanne, Inkoo 2008. Lisäksi tilintarkastukseen ja sukupolven vaihdokseen liittyvää ammattikirjallisuutta.

Lähteet. Kiminkinen, Hannu. Yrjö Tuokko kunniapuheenjohtajaksi. [Viit. 25.10.2011]; www.painiliitto.net/uutisarkisto_10/240410/index.php ; Tampereen EM-kisat käynnistyvät vapaapainilla. [Julkaistu 31.3.2008]. [Päivitetty 30.5.2012]. http://yle.fi/urheilu/ ; Tuokko, Yrjö. Reviisori Raudusta. Muistikuvia, mietteitä ja ajatuksia 70 vuoden varrelta. Omakustanne, Inkoo 2008.

Kirjoittaja(t): Jyrki Talonen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 6243 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry