Uutuuskirja Kaikkien oikeus liikkua – Satu Lidman

Historioitsija Satu Lidmanin uudessa kirjassa Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria (2024) tarkastellaan suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolelta […]

Lue lisää »

CfP: IJHS: Sport and history in small states and non-sovereign territories

Submitted by Matthew McDowell on 02/12/2024 – 7:58pm Announcement Type Call for Papers February 12, 2024 – May 31, 2024 […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2024 Call for abstracts – Extended deadline

Dear ISHPES members, The submission deadline has been extended to March 15, 2024. Please see the original call for abstracts […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Soinio, Kaarlo (1888–1960)

Voimistelunopettaja, poliisimestarin apulainen, urheilutoimittaja, Helsingin kiinteistölautakunnan kansanpuisto-osaston päällikkö, myöh. urheilu- ja retkeilytoimiston päällikkö

Kaarlo Soinio aloitti urheilu-uransa voimistelijana kuuluen Suomen pronssia saavuttaneeseen voimistelujoukkueeseen Lontoon olympiakisoissa (1908). Sittemmin hän kunnostautui jalkapalloilijana pelaten maaotteluita muun muassa Venäjää, Englantia ja Ruotsia vastaan, joista jälkimmäinen oli Suomen urheiluhistorian ensimmäinen jalkapallomaaottelu 1911. Tukholman olympialaisissa (1912) hän toimi Suomen jalkapallojoukkueen valmentajana ja kapteenina. Yhdentoista maan joukossa Suomi sijoittui neljänneksi. Voidaankin todeta Soinion vaikuttaneen merkittävästi suomalaisen jalkapalloilun varhaiseen, 1910-luvulla alkaneeseen kansainvälistymiseen. Hänen panoksensa oli merkittävä myös urheilun uutisoijana, ensin Suomen Urheilulehden päätoimittajana (1913─1917) ja Helsingin Sanomien urheilutoimittajana. Helsingissä hän toimi menestyksellisesti kunnallisen urheiluhallinnon palveluksessa huolehtien urheilukenttien ja -tilojen kunnosta.


Kaarlo Soinio syntyi Helsingissä 1888 teurastajan perheeseen, kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi. Yliopistosta hän valmistui voimistelunopettajaksi 1912 ja toimi sen jälkeen opetustehtävissä eri kouluissa vuoteen 1918. Soinio oli Helsingin Jalkapalloklubin perustajajäsen, ja voitti 1911 ja 1912 jalkapallon Suomen mestaruuden. Lopetettuaan aktiiviurheilu-uransa hän siirtyi Helsingin poliisilaitoksen palvelukseen ensin toimiupseerina, sitten poliisimestarin apulaisena 1922─1930. Vuodet 1930─1945 Soinio työskenteli Helsingin kiinteistölautakunnan kansanpuisto-osaston päällikkönä ja 1945─1955 kaupungin urheilu- ja retkeilytoimiston päällikkönä. Hän oli myös Helsinkiin asetetun Suomen ensimmäisen urheilulautakunnan sihteeri 1919─1944 ja Suomen Palloliiton sihteeri 1915─1926. Näiden toimien ohella hän kirjoitti nimimerkillä ”Keppari” Helsingin Sanomien urheilutoimittajana 1918─1957.

Soinio oli paitsi urheilun myös urheilutoimen monitoimimies, mikä havaitaan erityisesti siitä, että Helsingin retkeilytoimiston oli hoidettava niin urheilu- ja kansanpuistoasiat kuin retkeily- ja matkailuasiatkin sekä Korkeasaaren eläintarha. Soinio osallistui myös Helsingin olympiakisojen valmisteluihin vuonna 1948 asetetussa kisojen urheilulaitoskomiteassa. Sittemmin aina vuoteen 1960 asti hän isännöi Helsingin jäästadionia. Soinion monipuolisuutta osoittaa sekin, että hän toimi kansainvälisenä erotuomarina jalka- ja jääpallossa.

Soinio kuuluu siihen joukkoon 1900-luvun alkupuolen urheiluliikkeen uranuurtajia (vrt. esimerkiksi Ivar Wilskman, Lauri Pihkala ja Anni Collan), jotka eivät säästelleet voimiaan ja luovuuttaan pannessaan alulle seura- ja lajitoimintaa, tehdessään urheilua tunnetuksi laajemman yleisön keskuudessa tai urheillessaan ja voimistellessaan itse monissa eri lajeissa. Esimerkillään he myös kannustivat nuorisoa pois kaduilta ja kodeista urheilun pariin omaksumaan uusia ja terveellisiä vapaa-ajan viettotapoja.


Liiteosio

Karl Gustaf Salin vsta 1906 Soinio, nimim Keppari S 28.1.1888 Helsinki, K 24.10.1960 Helsinki. V teurastaja Gustaf Aleksander Salin vsta 1906 Soinio ja Fredrika Ahlfors.

Ura. Voimistelunopettaja Helsingin yliopistosta 1912. Voimistelunopettajana eri kouluissa vuoteen 1918; Helsingin poliisilaitoksen toimiupseeri 1918─22, poliisimestarin nuorempi apulainen 1922─24, vanhempi apulainen 1924─30; Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan kansanpuisto-osaston päällikkö 1930─45; Helsingin kaupungin urheilu- ja retkeilytoimiston päällikkö 1945─55.

Luottamustoimet. Suomen Palloliiton ensimmäinen suomalainen kunniajäsen 1935; Urheilutoimittajain Liiton kunniajäsen 1951; Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Helsingin piirin kunniajäsen 1955; HJK:n perustajajäsen.

Ansiomerkit. Useita ulkomaisia ja kotimaisia kunnia- ja ansiomerkkejä.

Tuotanto. Suomen Palloliitto 1907─1957. Toimitussihteeri Tauno Linnavuori. Koonneet Kaarlo Soinio, Hugo Valpas ja Yrjö Tuhkunen. Suomen Palloliitto, Helsinki 1957.

Kääntänyt: Partiopojat. Englantilainen nuorisoliike Scouting for Boys. Robert Baden-Powellin teoksen ”Scouting for Boys” y. m. lähteiden mukaan suomeksi toimittanut Kaarlo Soinio. Yrjö Weilin, Helsinki 1911; Baden-Powell, R. S. S.. Partiopojat ja –tytöt. Englantilainen nuorisoliike Scouting for Boys and Girls. Robert Baden-Powellin teosten y.m. lähteiden mukaan suomeksi toimittanut Kaarlo Soinio. Kustannus oy. Kirja, Helsinki, 1917 ja Otava, Helsinki 1917.

Urheilusaavutukset. Olympiapronssi joukkuevoimistelussa, Lontoo 1908; ). Tukholman olympialaisissa (1912) Suomen jalkapallojoukkueen valmentajana ja kapteenina; jalkapallossa maaotteluita muun muassa Venäjää, Englantia ja Ruotsia vastaan;. Suomen mestaruus jalkapallossa 1911 ja 1912.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Ilmanen Kalervo. Ensimmäisenä liikkeellä. Helsingin kaupungin liikuntatoimi 1919─1994. Helsingin kaupungin liikuntatoimi 75 vuotta. Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Helsinki, 1994; Lahtinen Esko Sakari. Kuningas Jalkapallo urheilun ihmemaassa. Suomen Palloliiton Helsingin piiri 1924─1974. Suomen Palloliiton Helsingin piiri, Helsinki 1974; Suomen kansallisbiografia 9. Siltanen-Tott. Toimituskunta: Matti Klinge (päätoimittaja) et al. Toimituspäällikkö: Aulikki Litzen (1993─2002). Studia biographica 3:9. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.

Kirjoittaja(t): Anssi Halmesvirta

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 1956 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry