Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Aro (Ahlstedt), Toivo (1887–1962)

pankinjohtaja, urheilujohtaja

Pitkän ja menestyksekkään elämänsä aikana Toivo Aro saavutti suurenmoisia ansioita. Uimahypyillään hän ponnisti kirkkaimpaan maailman eliittiin ollen olympiafinalisti ja epävirallinen maailmanmestari. Monipuolisesta urheilulahjakkuudesta kertoo se, että menestystä kertyi myös muissa lajeissa, kuten hiihdossa ja purjehduksessa. Oman urheilu-uransa lisäksi Aro teki merkittävän uran urheilujohtajana. Uimaliiton hallituksessa hän työskenteli lähes 40 vuotta, joista melkein 20 vuotta puheenjohtajana. Suomen ensimmäinen julkinen uimahalli rakennettiin Yrjönkadulle Helsinkiin 1928. Hanketta johti Toivo Aro. Vahvana persoonana Aro saavutti menestystä myös urheilun ulkopuolella. Hän työskenteli 32 vuoden ajan Helsingin Suomalaisen Säästöpankin toimitusjohtajana vahvalla otteella. Hyviä luonteenpiirteitä Aron elämää ajatellen olivat hänen diplomaattisuutensa ja uudistushaluisuutensa. Merkittävästä elämäntyöstä ja taistelusta suomalaisen urheilun eteen Toivo Nestori Arolle myönnettiin Suomen Uimaliitto ry:n aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Toivo Nestori Aro syntyi Helsingissä 9.2.1887. Hänen vanhempansa olivat talonomistaja Henrik Gustaf Ahlstedt ja Mariaana Karolina Forsell. Helsinki toimi myös hänen kasvuympäristönä. Lapsuus sujui urheilun merkeissä. Monipuolisesta harrastamisesta vesiurheilu nousi ylitse muiden. Merkittävä aika lapsuudesta pyörähtikin ”kaartin kallioiden takana” Ursinin uimalalla, joka oli Helsingin ensimmäinen julkinen uimalaitos. Aamusta iltaan vietetyt päivät uimalalla eivät menneet hukkaan, sillä Aro oppi uimaan varhain 5-vuotiaana. Jo 6-vuotiaana hän suoritti uimahyppyjä kerroksista. Lehtori Koskinen palkitsi nämä näyttävät tempaukset 25 pennillä, johon taisi epävirallisesti päättyä Aron amatööriura. Uimamaisterin tutkinnon hän suoritti 1901.

Koulutaipaleensa Aro suoritti Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa. Koulussakin tarmokkaana tunnettu Aro kirjoitti ylioppilaaksi 1901. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1917 ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli filosofian maisteri. Normaalilyseosta lähdettyään hän ei unohtanut vanhaa kouluaan. Avuliaana miehenä hän halusi ryhtyä Normaalilyseon Veikko-lehden kustantajaksi.

Toivo Aro tunnettiin intohimoisena suomalaisuuden kannattajana. Fennomanian aatteen mukaisesti hän vaihtoi sukunimensä Ahlstedtin 1906 Aroksi. Pääkaupunkiseudulla käytiin kovaa kielitaistelua uintipiireissä. Aro ja hänen tärkeä tukimiehensä Jonni Raita (entinen Eklund) taistelivat suomalaisuuden puolesta Helsingfors Simsällskapissa 1910-luvulla. Svekomaanit eivät taipuneet, joten suomalaisille perustettiin oma uintiseura Helsinkiin. Näin 1916 syntyi Helsingin Uimarit.

Elämäntyönsä Toivo Aro teki pankkialalla. Tuore filosofian maisteri valittiin Helsingin Suomalaisen Säästöpankin kamreeriksi 1919. Kuuden vuoden kuluttua tästä hänet valittiin toimitusjohtajaksi. Aro koki valtakautensa aikana nousut ja laskut. Ensimmäiset vuodet Aron toimitusjohtajakaudella olivat Suomalaisen Säästöpankin nousukautta. Ensimmäisen vuosien aikana Aron ollessa toimitusjohtajana Säästöpankki osti itselleen tontin Kluuvinkadulta ja rakennutti oman talon kyseiselle tontille. Lama 1930-luvulla ravisteli Helsingin Suomalaista Säästöpankkia kovin ottein. Aron johdolla lamasta selvittiin ja edessä oli uusi nousukausi. Uudistushaluinen Toivo Aro työskenteli toimitusjohtajana aina vuoteen 1957.

Henkilökohtainen urheilu-ura Arolla oli menestyksekäs. Nuorena miehenä 1905 Toivo Arosta tuli ensimmäinen suomalainen uintiurheilija, joka on kilpaillut ulkomailla. Kilpailut järjestettiin Tukholmassa Stockholms Kappsimnings Klubb 10-vuotisjuhlan yhteydessä. Kyseessä ei ollut mikään hukkareissu, sillä Aro voitti suorien kerroshyppyjen mestaruuden. Epävirallisesti Aro julistettiin maailmanmestariksi, koska hän selätti maailman parhaimmiston, joka koostui siihen aikaan pääasiassa ruotsalaisista.

Ensimmäisiin olympialaisiin Aro osallistui 1908 Lontoossa. Yhdistetyissä kerroshypyissä hän selvisi finaaliin, mutta ei ikinä hypännyt loppukilpailussa. Tieto finaalipaikasta ei valitettavasti kantautunut Aron korviin, joka luuli karsiutuneensa alkukilpailuissa. Taustalta löytyy muun muassa seikka, ettei Suomella Lontoon kilpailuissa ollut joukkueen johtoa, joka olisi hoitanut urheilijoiden käytännön asioita. Toisekseen Aro oli opiskellut pääasiassa saksaa, eikä ymmärtänyt englanninkielisiä kuulutuksia. Palkinnoksi Aro sai kuitenkin ”Diploma of Meritin”, joka jaettiin vain kuudelle parhaalle. Epäonni jatkui Tukholman olympialaisissa 1912, joissa Aro toimi myös joukkueenjohtajana. Ennakkosuosikiksi nimetty Aro jäi suorien kerroshyppyjen finaalissa 5. tuomaripelin takia. Kokonaan ruotsalaisista koostuva tuomaristo jakoi pisteet siten, että Aron edellä oli ainoastaan ruotsalaisia. Samoissa olympialaisissa Aro hyppäsi myös vaihtelevien kerroshyppyjen finaalissa.

Kansainvälisen menestyksen ohella Aro hallitsi tietysti myös suomalaisia uimahyppykilpailuja voittaen useita Suomen mestaruuksia. Vaikka Aro tunnetaankin pääasiassa uimahyppymestarina, saavutti hän menestystä myös kilpauinnin ja vesipallon puolella, voittaen Suomen mestaruuksia. Vesiurheilun ohella menestystä karttui muun muassa hiihdossa, verkkopallossa eli tenniksessä ja purjehduksessa. Kyseessä on ollut todellinen monilahjakkuus.

Oman urheilu-uransa aikana Aro oli jo aktiivisesti mukana liittotason tehtävissä. Hänestä tuli Suomen Uimaliiton johtokunnan jäsen 1908. Urheilu-uran päätyttyä työ urheilun hyväksi jatkui. Uimaliiton lisäksi hän työskenteli muun muassa Kansainvälisen Hiihtoliiton johtokunnan jäsenenä ja SVUL:n johtokunnan jäsenenä 1920-luvulla. Taival olympialaisissa ei päättynyt, sillä joukkueenjohtajan tehtävät kutsuivat Pariisin (1924), St. Moritzin (1928) ja Berliinin (1936) kilpailuihin. Uimaliiton lisäksi Aro teki pitkän uran Suomen Olympiakomitean jäsenenä 1919─1948.

Uimaliiton hallituksessa Aro eteni aina jäsenestä puheenjohtajaksi. Sihteerin tehtäviä hän hoiti 1908─1917, jonka jälkeen hänet valittiin varapuheenjohtajaksi. Toivo Arosta tuli 1927 Suomen Uimaliiton puheenjohtaja aina vuoteen 1946 saakka. Tämän valtakauden aikana tapahtui monia merkittäviä asioita. Kenties yksi merkittävimmistä Aron hankkeista suomalaisen uintiharrastuksen kannalta oli ensimmäisen julkisen uimahallin rakentaminen Suomeen. Koko 1920-luvun Aro vei intohimoisesti hanketta eteenpäin, kunnes 1928 palkinnoksi kovasta työstä Helsingin Yrjönkadulle rakennettiin kauan kaivattu uimahalli. Aro oli myös suostuttelemassa Uimaliittoa liittymään SVUL:n jäseneksi. Liittyminen jäseneksi tapahtui lopulta 1936.

Kaiken tämän lisäksi Aro työskenteli myös kirjallisuuden parissa. Hän kirjoitti muun muassa Helsingin Suomalaisen Säästöpankin toimintakertomuksen vuosilta 1901─1951 ja urheiluaiheisia julkaisuja Uima- ja Hiihtoliitolle. Aro toimi Suomen Urheilulehden päätoimittajana 1917─1918, sekä Säästöpankki- ja Sparbanken-lehtien päätoimittajana 1918─1926. Kirjoittamisen ja urheilun ohella Toivo Aro harrasti myös laulamista.

Toivo Aron ansiot ovat huomattavat. Ennen kaikkea hän saavutti menestystä elämän eri osa-alueilla oma-aloitteisuutensa ja intohimoisen työasenteensa vuoksi. Vielä vanhoilla päivillään Aro työskenteli suomalaisen urheilun hyväksi eri liittotason tehtävissä. Kunniakkaasta työstään Aro on saanut moni kunnianosoituksia, kuten esimerkiksi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi. Toivo Nestori Aro kuoli 75-vuotiaana 8.10.1962.


Liiteosio

Toivo Nestori Aro (v:een 1906 Ahlstedt) S 9.2.1887 Helsinki, K 8.10.1962 Helsinki. V Talonomistaja Henrik Gustaf Ahlstedt ja Mariaana Karolina Forsell.

Ura. Helsingin Suomalainen Normaalilyseo ylioppilas 1901; filosofian kandidaatti 1917; filosofian maisteri 1919; Suomen Urheilulehden päätoimittaja 1917─18; Säästöpankki- ja Sparbanken-lehtien päätoimittajana 1918─26; Helsingin Suomalaisen Säästöpankin kamreeri 1919; Helsingin Suomalaisen Säästöpankin toimitusjohtaja 1925─57.

Luottamustoimet. Helsingin Uimarien johtokunnan jäsen, sihteeri, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1916─30; Suomen Olympiakomitean jäsen 1919─48; Kansainvälisen Hiihtoliiton johtokunnan jäsen ja työvaliokunnan jäsen 1926─30; Suomen Uimaliiton puheenjohtaja 1927─46; Joukkueenjohtajana Tukholman (1912), Pariisin (1924), St. Moritzin (1928) ja Berliinin (1936) olympialaisissa; Suomen Suurkisojen taidehuollon puheenjohtaja 1947.

Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi 1957; Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki; Suomen Punaisen Ristin ansiomerkki; SVUL:n kunniajäsen; Suomen Uimaliiton kunniajäsen; Suomen Urheiluopiston kultainen ansiomerkki; XV Olympia Helsinki suuri ansioristi 1952.

Tuotanto. Savonlinnan työväen voimistelu- ja urheiluseura ”Jyryn” 15-vuotiskertomus, pöytäkirjojen ja vuosikertomuksien mukaan laatinut Toivo Aro. Jyry, Mikkeli 1924; Säästäväisyys ja raittius. Raittiusviikkotoimikunta, Helsinki 1925; Helsingin Suomalainen Säästöpankki 25/7 1901 ─ 15/7 1926. Helsingin Suomalainen Säästöpankki Helsinki 1926; Säästäväisyys ja raittius. S.n., Helsinki 1927; Katsaus Suomen Uimaliiton toimintaan vv. 1906─1931. Suomen Uimaliitto, Helsinki 1931; Laulu-Miehet 25 vuotta. Toimituskunta: Toivo Aro et al. Laulu-Miehet, Helsinki 1940; Helsingin Suomalainen Säästöpankki 1901─1951. Helsingin Suomalainen Säästöpankki, Helsinki 1951; Helsingin uimahallikysymyksen vaiheet ja Uimahalli oy:n toiminta 1928─1953. Uimahalli, Vammala 1954; Laulu-Miehet 40 vuotta. Toimituskunta: Toivo Aro (päätoim.) et al., matrikkelin toimittaja: Eino Grönros. Laulu-miehet, Vammala 1955 sekä muun muassa korkotaulukkoja eli ohjekirjoja pankkien toimihenkilöille vuodesta 1927.

Toimittanut. Ylioppilaskunnan laulajat 50 vuotta – 1883 huhtikuun kuudes päivä 1933. Toimituskunta: Toivo Aro et al. Kirjavälitys (jakaja), Helsinki 1933; Suomela Klaus U. Suomen urheilun historia 1. Toimituskunta: Toivo Aro et al. Kivi, Helsinki 1944; Ylioppilaskunnan laulajat – 6.4.1883─6.4.1953. Toimituskunta: Toivo Aro et al. Ylioppilaskunnan laulajat, Helsinki 1953.

Urheilusaavutukset. Stockholms Kappsimnings Klubb 10-vuotisjuhlakilpailun suorien kerroshyppyjen mestaruus 1905; seitsemän Suomen mestaruutta suorissa ja vaihtelevissa uimahypyissä 1905─13; Lontoon olympialaisten finalisti yhdistetyissä kerroshypyissä 1908; Tukholman olympialaisissa 5. suorissa kerroshypyissä 1912; Tukholman olympialaisissa 8. vaihtelevissa kerroshypyissä 1912; kolme Suomen mestaruutta vesipallossa; kolme Suomen mestaruutta 4×50 metrin viestiuinnissa.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Mustonen Pertti, Sata altaassa. Suomen Uimaliitto 1906─2006. Edita. Helsinki 2006; Aro Toivo, Helsingin Suomalainen Säästöpankki 1901─1951. Helsingin Suomalainen Säästöpankki, Helsinki 1951; Orlamo Matti. Helsingin Uimarien historia, 90 vuotta veden loiskeessa. Helsingin Uimarien jäsenlehti 19.3.2006. http://www.helsinginuimarit.fi/Tiedostot/JuhlaHUHU90v.pdf; Toivo Aron haastattelu YLE:n elävästä arkistosta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=19&t=205&a=485

Kirjoittaja(t): Ville Kallinen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 6356 merkkiä
Urheiluvaikuttajat –verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry