Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Pekkanen, Paavo (1922–2003)

Maaneuvos, Suomen Kunnallisliiton toimitusjohtaja

Paavo Pekkanen jätti näkyvimmän jälkensä suomalaiseen liikuntakulttuuriin 1970-luvulla työskennelleen liikuntalakikomitean puheenjohtajana. Pekkasen johdolla valmistuneen mietinnön linjaukset vaikuttavat edelleen suomalaisessa liikuntapolitiikassa. Kunnallisliiton pitkäaikaisena toimitusjohtajana Pekkasella oli vahva kuntakentän tuntemus. Järjestöelämää hän tarkasteli muun muassa SVUL:n varapuheenjohtajana.


Paavo Pekkanen syntyi 1922 Ähtärin Myllymäen kylässä. Hänen isänsä työskenteli metsäalalla raakapuun, metsäalueiden ja puutavaran osto- ja myyntimiehenä. Työntekoa Pekkanen opetteli kesäisin kitkemällä puuntaimipenkkejä vanhemman sisarensa ja kahden nuoremman veljensä kanssa. Keskikoulun ja lukion Pekkanen kävi Keuruun Haapamäellä. Ylioppilaaksi hän pääsi keväällä 1941. Pekkanen lähti suorittamaan varusmiespalvelustaan heinäkuussa heti jatkosodan sytyttyä ja osallistui sotaan 1941─1944. Talvisodan aikana hän oli toiminut kotirintaman tehtävissä. Hän sai tunnustusta aseveljiltään rohkeana sotilaana.

Jatkosodan aikana hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa sittemmin muun muassa puolustusministerinä toimineen Veikko Pihlajamäen innostamana. Sotien jälkeen Pekkanen siirtyi lainopilliseen tiedekuntaan. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1948. Opintojen ohessa hän toimi Etelä-Pohjalaisessa osakunnassa, jonka kuraattorin viransijaisuutta hän hoiti keväällä 1949. Pekkanen osallistui myös ylioppilaspolitiikkaan, jossa tutustui lukuisiin tuleviin suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajiin.

Paavo Pekkanen teki työuransa Suomen Kunnallisliitossa, jonka nimi oli vuoteen 1970 Maalaiskuntien Liitto. Kunnallisen keskusjärjestön palvelukseen hän pääsi 1951 tultuaan valituksi liiton lakimieheksi yhden äänen enemmistöllä. Pekkasen valintaa edesauttoi se, että liiton hallitusta johti Vaasan läänin entinen maaherra Jalo Lahdensuo. Hänet oli valittu myös Etelä-Pohjanmaan vastaperustetun kauppakamarin toiminnanjohtajaksi. Pekkasen työtovereihin kuului muun muassa Esko Rekola.

Kuntien tehtävät alkoivat laajentua 1950-luvulla. Niiden rakennustoiminta lisääntyi ja palvelut laajentuivat. Pekkanen kiersi autollaan maata kouluttamassa kuntien vielä harvalukuisia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, joiden vastuulla oli suuri osa kuntien hallinnosta. Kunnanjohtajia ei ollut vielä maalaiskunnissa. Pekkaselle kertyi matkapäiviä 1950-luvulla jopa 200.

Suomen kuntakenttään tutustuessaan Pekkasesta kehittyi kunnallisalan laaja-alainen asiantuntija. Hän oli lukuisien eri komiteoiden, neuvottelukuntien ja toimikuntien jäsen 1950─1980-luvuilla. Kunnallisliiton toimitusjohtaja Pekkasesta tuli 1970. Hän kiersi toimitusjohtajana edelleen maata ahkerasti eri tilaisuuksissa. Kunnat rakensivat kouluja, liikuntapaikkoja, terveyskeskuksia ja vanhainkoteja – hyvänä puhujana tunnettu Pekkanen oli toivottu vieras niiden vihkiäisjuhliin.

Keskustalainen Pekkanen oli puolueensa K-linjan ja myös presidentti Urho Kekkosen epäsuosiossa. Tämä esti hänen valintansa moniin merkittäviin valtionvirkoihin, kuten maaherraksi. Tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtajuutta Pekkaselle tarjottiin, mutta hänen mielestään virka sopi paremmin insinöörille kuin lakimiehelle.

Liikuntakulttuurin järjestöelämään Pekkanen tuli Suomen Kuntourheiluliiton kautta. Hän toimi liiton varapuheenjohtajana 1969─1975. Hiihto ja tennis olivat hänelle liikuntamuodoista läheisimpiä. Myös urheilun seuraaminen kiinnosti. SVUL:n liikuntapoliittisen valiokunnan puheenjohtajana Pekkanen johti järjestön 1976 valmistuneen ensimmäisen liikuntapoliittisen ohjelman valmistelua. Hänestä tuli SVUL:n varapuheenjohtaja 1975.

Pekkasesta tuli Marjatta Väänäsen opetusministerikaudella 1974 asetetun liikuntalakikomitean puheenjohtaja. Komitea koostui pääosin urheilun keskusjärjestöjen edustajista ja sen mietintö heijasteli pitkälle niiden tavoitteita. Kunnille laki merkitsi uusia velvoitteita, kun ne joutuivat jakamaan tukea urheiluseuroille ja perustamaan liikuntasihteerin viran. Pekkanen piti kuitenkin silmällä, että kunnat saivat valtiolta myös tarvittavan rahoituksen uudistusten toteuttamiseen.

Vuoden 1980 alussa voimaan tullut liikuntalaki vahvisti työnjaon, jossa valtion ja kuntien vastuulla oli liikunnan edellytysten luominen. Järjestöille kuului varsinaisen liikuntatoiminnan järjestäminen. Kantavana ajatuksena oli, että julkisen rahoituksen turvin oli järjestettävä liikuntaa mahdollisimman monille kansalaisille.

Pekkanen vaikutti komiteassa siihen, että sen mietintöön kirjattu seuratoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen määritelmä otti erityisesti huomioon järjestökentän historiallisista syistä johtuvat jaot. Yhteiskunnan tukea saattoivat saada kaikki seurat poliittiseen väriin katsomatta.

Pekkanen vaikutti liikuntapolitiikkaan myös Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimineessa Valtion urheiluneuvostossa. Pekkanen toimi sen varapuheenjohtajana liikuntalain valmistelun ja voimaantulon kannalta keskeisinä vuosina 1975─1983. Hän johti Valtion urheiluneuvoston liikuntapaikkajaostoa 1983─1991. Jaosto käsitteli kaikki rakentamisavustusanomukset ja antoi niistä lausuntonsa. Pekkanen paneutui asiakirjoihin huolella ja esitti valmisteleville virkamiehille tarkkoja kysymyksiä. Asiantuntemukselle antoi pohjaa se, että hän tunsi Suomen kunnat perusteellisesti. Hän osasi kokemuksensa pohjalta antaa perustellun arvion anomusten realistisuudesta.

Pekkanen oli vanhan ajan kunnallisalan toimija määritelmän myönteisessä merkityksessä. Hän tuli toimeen kansanmiesten ja herrojen kanssa, työskenteli ahkerasti ja pyrki ratkaisemaan asiat diplomaattisesti. Pekkanen nautti koko kuntakentän luottamusta. Hän koki itse työnsä mahdollisuutena tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan eri näkökulmista. Pekkanen ei tavoitellut julkisuutta, vaan toimi asiapohjalta. Hän hallitsi myös kulissientakaisen vaikuttamisen.

Pekkanen toimi 1988─1991 SVUL:n omaisuusmassaa hallinnoimaan perustetun Suomen Urheilusäätiön hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä 1992─1993. Säätiön sijoitustoiminnan valvontaan hänen ja muiden luottamusmiesten asiantuntemus ei 1980-luvun lopun vapautuneiden rahamarkkinoiden oloissa riittänyt. Sitä hoitivat talouspäällikkö Teuvo Holopainen ja pankinjohtaja Klaus Ketola. SVUL velkaantui pahoin ja joutui alistumaan yhteistyössä rahoittajien ja valtion järjestämään hallittuun toiminnan alasajoon 1993─94.

Pekkanen kuului myös lukuisien muiden liikuntakulttuurin toimijoiden hallintoelimiin. Hän oli muun muassa UKK-instituutin, ja Liikunnan ja Kansanterveyden Edistämissäätiön hallitusten jäsen.


Liiteosio

Paavo Pekkanen S 29.1.1922 Ähtäri, K 9.10.2003 Helsinki. V talousneuvos Joel Pekkanen ja Iida Helena Krook.

Ura. Ylioppilas 1941 Haapamäen yhteiskoulu; ylempi oikeustutkinto 1949; Ähtärin nimismiespiirin vt. nimismies 1948; Helsingin kaupungin vt. lastenvalvoja 1949; Alavuden tuomiokunnan notaari 1950 ja vt. tuomari 1951; Maalaiskuntien liiton (myöhemmin Suomen Kunnallisliitto) lakimies 1951─54, apulaisosastopäällikkö 1954, osastopäällikkö 1955─60, apulaistoiminnanjohtaja 1955─62, apulaisjohtaja 1962─69; Kunnallisliiton toimitusjohtaja 1970─86; Kunnallisopiston johtaja 1956─57; Suomen Kunnat -lehden päätoimittaja 1970─86.

Luottamustoimet. SVUL:n varapuheenjohtaja 1975─91; liittovaltuuston jäsen 1992─93; SVUL:n yhteiskuntapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja 1973─76 ja liikuntapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja 1978─85; Liikuntalakikomitean puheenjohtaja 1974─77; Valtion urheiluneuvoston jäsen 1975─91 (varapuheenjohtaja 1975─83); VLN:n liikuntapaikkajaoston puheenjohtaja 1983─91; Liikuntakomitean jäsen 1988─90; Liikuntaopistojen toimintaa selvittäneen toimikunnan puheenjohtaja 1988─90; Suomen Urheilusäätiön hallituksen puheenjohtaja 1987─91; Suomen Kuntourheiluliiton hallituksen jäsen 1969─75, sittemmin valtuuskunnan jäsen; UKK-instituutin hallituksen jäsen; Vuokatti-Säätiön ja Vuokatin urheiluopiston hallituksen jäsen; Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön hallituksen jäsen; Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittoneuvoston puheenjohtaja; Rinnekotisäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja; Kunnallisopiston johtokunnan puheenjohtaja 1970─86; Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan johtokunnan puheenjohtaja / varapuheenjohtaja 1970─86; Suunnittelukeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen 1970─87; Etelä-Pohjalaisen osakunnan kuraattori (vs.) kevätlukukausi 1949; HYY:n edustajiston jäsen 1946 ja hallituksen jäsen 1947; SYL:n hallituksen jäsen 1949.

Ansiomerkit. Varatuomari 1951; maaneuvos 1982; SL K, VR Hk, VM 2; talvi- ja jatkosodan muistomitalit; väestönsuojelun ansiomitali 1; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi 1989; Suomen Kuntourheiluliiton kultainen ansiomerkki 1976; SVUL:n kultainen ansiomerkki. SVUL:n kunniajäsen 1985; TUK-mitali ”Liikunta ja yhteiskunta” 1977; Suomen Kunnallisliiton kultainen ansiomerkki 1986; Suomen Kaupunkiliiton kultainen ansiomerkki 1975; Finlands Svenska Kommunförbundetin kultainen mitali; Etelä-Pohjalaisen osakunnan kultainen ansiomerkki; Invalidisäätiön kultainen ansiomerkki; Mannerheimin Lastensuojeluliiton kultainen ansiomerkki; Seutusuunnittelun Keskusliiton aluesuunnittelun ansiomitali; Paikallislehtien Liiton Antti-patsas.

Tuotanto. Liikuntalaki selityksineen. Yhdessä Eero J. Aarnion kanssa. Kunnallispaino, Vantaa 1981; Kunnallisasiain käsikirja. Toimituskunta Paavo Pekkanen (pj.) et al. Helsinki, 1989 (Kunnallisasiain käsikirjan kirjoittaja ja toimituskunnan jäsen 1981, 1984 ja 1988).

Urheilusaavutukset: –

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Manka Marja-Liisa. Paavo Pekkanen, vahva vaikuttaja, Suomen kunnat 1/1987; Hynynen Eeva-Liisa, Paavo Pekkanen kuollut, Kuntalehti 18/2003; Okker Jaakko, Paavo Pekkanen, muistot.hs.fi/muistokirjoitus/500/paavo-pekkanen; Kulha Keijo K., Urheilujärjestöjen kujanjuoksu, Urheilun rakenneuudistus 1989─1993. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja 14. Suomen Urheilumuseosäätiö, Helsinki 1995.

Kirjoittaja(t): Jouko Kokkonen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 6124 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry