Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Palolampi (Sundström), Erkki (1908–1991)

Sosiaalijohtaja, kirjailija

Sotien tulkkina tunnettu Erkki Palolampi teki merkittävän uran kirjailijana ja järjestötason vaikuttajana. Parhaiten omalla urheilu-urallaan Palolampi menestyi voimistelun parissa, jossa hän voitti Hämeen piirin nuorten mestaruuden. Myöhemmin hän toimi Suomen Voimisteluliiton puheenjohtajana ja olympialaisissa arvostelutuomarina. Päivätöissä Palolampi työskenteli SOK:n sosiaalijohtajana 30 vuoden ajan. Suojeluskuntaidealistina Palolammelle oli tärkeää maanpuolustushengen ylläpitäminen, joka näkyy hyvin hänen kirjallisesta tuotannostaan. Palolammen esikoisteos Kollaa Kestää on yksi Suomen sotakirjallisuuden klassikoista. Kiitokseksi elämäntyöstään urheilun eteen Palolammelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi Suomen Voimisteluliiton aloitteesta.


Erkki Palolampi tunnetaan menestyksekkäänä sotakirjailijana. Hän syntyi 1. kesäkuuta 1908 Tampereella. Hänen vanhempansa olivat liike-edustaja Erik Bruno Sundström ja Anna Elisabet Hoivala. Palolammelle urheilu oli läpi elämän lähellä sydäntä. Lapsuudessa ja nuoruudessa hän harrasti muun muassa voimistelua ja yleisurheilua. Menestystä tuli etenkin voimistelussa, sillä 1928 hän voitti Hämeen piirin nuorten mestaruuden. Voimistelun parissa hän toimi myöhemmin elämässään liittotasolla johtotehtävissä. Urheilun ohella Palolampi on harrastanut myös kuvaamataitoa. Koulutaipaleensa alun hän suoritti lapsuuden maisemissa Tampereella. Opintojaan hän jatkoi kauppaopistossa ja suojeluskunnan päällystökoulussa. Lisäksi Palolampi haki oppia muualta Euroopasta tekemällä lukuisiin eri maihin opintomatkoja.

Palolampi osallistui yhdistystoimintaan jo nuorena miehenä. Hän toimi Tampereen Voimistelijain johtokunnan jäsenenä 1928─1940 ja Tampereen Uimaseuran johtokunnan jäsenenä 1935─1940. Palolampi toimi myös SVUL:n Hämeen piirin johtokunnassa jäsenenä 1935─1940. Voimisteluliitossa hän aloitti toimintansa jo 1934 johtokunnan jäsenenä. Myöhemmin jäsenyys johti aina puheenjohtajuuteen saakka.

Päivätöissä Palolampi toimi 1938─1940 Aamulehden toimittajana. Palolampi aloitti 1941 merkittävässä virassa SOK:n (Suomen Osuuskuntien Keskuskunta) sosiaalijohtajana. Tässä virassa hän toimi aina vuoteen 1971. Vuosi 1941 oli muutenkin todella merkityksellinen Palolammen elämässä. Sinä vuonna hän meni naimisiin Eila Kaarina Nirosen kanssa. Yhdessä he saivat kaksi poikaa.

Palolammen esikoisteos Kollaa Kestää, joka myöhemmin välirauhan sopimuksen perusteella nimettiin poliittisesti epäilyttäväksi kielletyksi kirjaksi, julkaistiin 1940. Tämä legendaarinen teos kertoo talvisodan taistelusta Kollaan rintamalla, Laatokan Karjalassa. Samaisella rintamalla taisteli myös Palolampi itse valistusupseerina. Kirja saavutti nopeasti valtavan suosion. Se oli karu ja rehellinen kuvaus elämästä rintamalla ja talvisodan hengestä. Monen suomalaisen mielestä se on jopa merkittävämpi teos, kuin Tuntematon sotilas. Suosion myötä kirja käännettiin usealle eri kielelle. Palolampi oli lyönyt itsensä läpi suomalaisen kirjallisuuden valtavirtaan.

Aktiivisena suojeluskuntalaisena tunnettu Palolampi kirjoitti pääasiassa sota- ja urheilukirjallisuutta. Kollaa Kestää –teoksen ohella hänen sotakirjallisuutensa muita tuotoksia ovat muun muassa: Viimeinen vastaisku (1941), Tampere taistelee 1939─1944 (1954) ja Kun se kerran tulee (1979). Viimeiseksi mainittu teos antaa hyvän kuvauksen toista maailmansotaa edeltäneestä suojeluskuntahenkisestä maanpuolustusajattelusta.

Urheilusta Palolampi kirjoitti runsaasti eri julkaisuihin, jotka käsittelivät Suomen urheiluelämää. Merkittäviä urheiluteoksia ovat Miksi oikeastaan urheilemme (1958) ja Tahkon hengessä ─ Urheilun puolesta, urheilua vastaan (1983). Hänen viimeiseksi kirjaksi jääneessä Tahkon hengessä tarkastellaan erittäin kriittisesti tulevaisuuden näkymiä urheilussa. Erityisesti pamfletissa pohditaan teknologian kehityksen vaaroja terveydelle ja urheiluharrastuksen muuttumista vain sekunneiksi, senteiksi ja sensaatioiksi.

Päivätöidensä ohella Palolammen toiminta järjestötasolla jatkui erittäin aktiivisena. Hän toimi SVUL:n kasvatusvaliokunnan jäsenenä 1947─1948 ja puheenjohtajana 1949─1951. Suomen Kansan Ryhtiliikkeen työvaliokunnassa hän aloitti 1949. Hän toimi myös pitkään Suomen Urheilulehden johtokunnan jäsenenä, jossa hän aloitti 1950.

Yksi merkittävimmistä järjestötason tehtävistä oli Suomen Voimisteluliiton puheenjohtajuus 1959─1967. Kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin 1968. Samoihin aikoihin hän toimi Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsenenä 1961─1968 ja SVUL:n varapuheenjohtajana 1960─1967. Palolammen urasta puheenjohtajana Voimisteluliitossa muistetaan kirjeenvaihto Urho Kekkosen kanssa liittyen telinevoimistelija Eugen Ekmaniin, jota ei melkein valittu olympialaisiin TUL:n ja SVUL:n erimielisyyksien takia. Lopulta asiat järjestyivät ja Ekman voitti olympiakultaa Roomassa 1960.

Voimistelun parissa työskenteleminen vei Palolammen aina olympialaisiin asti. Hän toimi useissa arvokisoissa arvostelutuomarina: Berliini (1936), Lontoo (1948) ja Helsinki (1952). Samoissa kisoissa menestystä niitti Palolammen hyvä ystävä Heikki Savolainen. Aina suomalaisten arvostelutuomareiden toiminta ei miellyttänyt kaikkia. Vuoden 1934 Budapestin MM-kisoissa suomalaiset saivat kriittistä palautetta vääränlaisesta toiminnasta kansainväliseltä voimisteluliitolta.

Erkki Palolampi toimi elämänsä aikana monissa arvostetuissa liittotason tehtävissä. Etenkin 1950- ja 1960-luvuilla hän otti aktiivisesti osaa monenlaisiin tehtäviin. Esimerkkeinä mainittakoon Suomen Urheiluopiston hallituksen puheenjohtajuus vuodesta 1963 ja Suomen Urheilumuseosäätiön puheenjohtajuus 1970. Kaiken edellä mainitun lisäksi hän toimi pitkään Suomen Reserviupseeriliiton johtokunnan jäsenenä.

Palolammelle urheilu ja maanpuolustushenki olivat lähellä sydäntä. Tämä tulee esiin hänen toiminnastaan suomalaisen urheilun hyväksi ja hänen kirjoittamastaan kirjallisuudestaan. Erityisen tärkeää hänelle oli joukkourheilu, josta osoituksena ovat hänen aikaansaannoksensa: Tahkon ja Pirkan hiihdot. Pitkästä ja ansiokkaasta elämäntyöstään Suomen kansan puolesta hän on saanut lukuisia tunnustuksia: Talvisodan muistomitali, Kollaan risti ja Suomen kultainen ansioristi. Erkki Palolampi kuoli Helsingin Terhokodissa 11.11.1991 pitkään jatkuneen sairastelun jälkeen.


Liiteosio

Alvar Erkki Bruno Palolampi (v:een 1927 Sundström) S 1.6.1908, K 11.11.1991. V Liike-edustaja Erik Bruno Sundström ja Anna Elisabet Hoivala.

Ura. Tampereen lyseo 1919─24; Tampereen kauppaopisto; Suojeluskunnan päällystökoulu 1930; Opintomatkoja Euroopan maihin; Aamulehden toimittaja 1938─40; SOK:n sosiaalijohtaja 1941─71; Hämeen piirin nuorten mestari voimistelussa 1928.

Luottamustoimet. Tampereen Uimaseuran johtokunnan jäsen 1935─40; SVUL:n kasvatusvaliokunnan puheenjohtaja 1949─51; Suomen Voimisteluliiton puheenjohtaja 1959─67; SVUL:n varapuheenjohtaja 1960─67; Suomen Olympiakomitean hallituksessa 1961─68; Suomen Urheiluopiston hallituksen puheenjohtaja 1963─; Voimistelutuomari Berliinin (1936), Lontoon (1940) ja Helsingin (1952) olympialaisissa.

Ansiomerkit. Tampereen Voimistelijoiden kunniajäsen; Kollaan risti; SVUL:n kultainen ansiomerkki; Suomen Voimisteluliiton kunniapuheenjohtaja 1968; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.

Tuotanto. Kollaa Kestää. WSOY, Porvoo 1941; Viimeinen vastaisku. WSOY, Porvoo 1941; Kuin savi valajansa käsissä. Kuva ja Sana, Helsinki 1947; Tampere taistelee 1899─1944; Kivi, Helsinki 1954; Puoli vuosisataa pukineteollisuutta, Yhtyneet Pukutehtaat Oy:n vaiheet vv. 1906─1956. Yhtyneet Pukutehtaat, Tampere 1956; Miksi oikeastaan urheilemme. Otava, Helsinki 1958; Kunnon asiat- ja kunnottomat. WS, Porvoo / Helsinki 1968; Kun se kerran tulee. Kustannuspiste, Tampere 1979; Tahkon hengessä. Otava, Helsinki 1983.

Urheilusaavutukset: –

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Marttinen Eero. Heikki Savolainen ­ – Voimistelun Jättiläinen. WSOY. Helsinki 2006; Helsingin sanomien muistokirjoitus: http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/26/erkki-palolampi ; Kansallisbiografian artikkeli: www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7826/

Kirjoittaja(t): Ville Kallinen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 5484 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry