Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Nöyränen, Markku (1940–)

Urheiluampuja, ampumavalmentaja, kansainvälinen järjestövaikuttaja, patruunatehtaan johtaja, toimitusjohtaja

Markku Nöyränen vastasi pitkään 1990-luvulla Suomen Ampujainliiton puheenjohtajana maamme ampumaurheilun kehityksestä. Hän on ollut myös kansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n hallituksen jäsen. Nöyräsen valmennettavat ovat lisäksi saavuttaneet Euroopan mestaruuksia ja muita mitalisijoja EM-tasolla. Ammatillisen uransa hän teki muun muassa Sakon patruunatehtaan johtajana ja Lapuan vastaavan laitoksen toimitusjohtajana. Ansioistaan Nöyräselle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2005.


Markku Nöyränen syntyi 1940. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon yhteiskoulusta 1959, jonka jälkeen edessä oli varusmiespalvelus ja insinööriopinnot Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. Opiskeluaikanaan Nöyräsestä tuli Teekkariampujat ry:n perustajajäsen, hallituksen jäsen sekä puheenjohtaja 1963–1967. Hän aloitti urheiluammunnan kilpailut tosissaan heti 1963 ja saavutti samana vuonna Suomen Akateemisen Urheiluliiton (SAUL) mestaruuden pienoispistoolilla. Vuoden 1964 SM-ammunnoissa Nöyränen sijoittui omaksi yllätyksekseen pienoispistoolilla 160 osanottajan joukossa kahdeksanneksi, vaikka joutui ampumaan alkuerät aamukylmässä ja vähällä harjoittelulla – pistooli oli sinä kesänä vasta neljättä kertaa kädessä.

Markku Nöyränen valmistui diplomi-insinööriksi 1968 ja nousi opintojen jälkeen mestaruusluokkaan pienois- ja isopistoolilla 1968 ja 1969 sekä iso-, vakio- ja olympiapistoolilla jälkimmäisenä vuonna. Paras SM-sijoitus on pienoispistoolin neljäs 1973. Lisäksi hän sai yhteensä neljä joukkuemestaruutta. Näissä lajeissa käytettävistä aseista lienee paikallaan todeta lyhyesti, että isopistooliammunnassa käytetään puoliautomaattipistoolia tai revolveria, jonka sallittu kaliiperi on välillä 7,62 mm – 9,65 mm. Nykyisin eniten käytetty kaliiperi on .32 S&W Long ja ampumamatkana 25 metriä. Vakiopistooliase on puolestaan .22 kaliiberinen puoliautomaattipistooli tai revolveri. Kilpailussa ammutaan 25 metrin matkalta kolme 4×5 laukauksen sarjaa taulujen ollessa sääntöjen mukaisella tavalla hetken näkyvissä.

Markku Nöyräsen ampujaura jatkui myös seuraavilla vuosikymmenillä. Hän on ollut Suomen parhaita pistooliampujia 1980-luvulla isopistoolilla etenkin joukkuekilpailuissa, ja edelleen työuransa jälkeen 1990-luvun lopulla, nyt yli 60-vuotiaiden sarjoissa. Pistoolin pika-ammunnan, jossa taulut ovat vain hetken näkyvissä, tultua Riihimäen Reserviupseerien ohjelmaan 1985 Nöyränen oli omalta osaltaan kantavia voimia seuran menestyksekkäässä joukkueessa. Seuran historiikissa todetaan, että ”jos ovat Nöyränen ja Metsäranta harjoitelleetkin, on Luoja antanut heille erinomaiset pistoolilajien maanpuolustuslahjat”.

Isopistoolin vaiheisiin kuului tuolloin Parabellumin ja ns. Ukko-Mauserin kieltäminen kilpailuista. Maailmanmestari Onni Hynninen piti kuitenkin rakkaista aseistaan ja periaatteistaan niin tiukasti kiinni, että hänet oli lopulta vedettävä kädestä pitäen pois radalta, muistellaan Riihimäen Reservupseerien historiikissa. Pistooli m/96 Mauser oli aikanaan kansainvälisestikin erittäin suosittu sotilaspistooli. Myöhemmin Suomen Puolustusvoimien saadessa käyttöönsä uudet pistoolit, Mauserit annettiin Suojeluskunnalle. Mauserit korvannut pistooli m/23 Parabellum tunnetaan myös nimellä Luger monista sotaelokuvista. Tämä olikin pitkään Suomen puolustusvoimien yleisin pistoolimalli, joka pysyi käytössä aina 1980-luvulle saakka.

Ampumaurheilussa Nöyräsen saavutuksena on kilpailu-uraltaan yksi Suomen mestaruus, seitsemän Reserviupseeriliiton Suomen mestaruutta ja useita akateemisia mestaruuksia. Hän on ollut viisi kertaa Suomen maajoukkueessa ampujana ja saavuttanut lisäksi yhden henkilökohtaisen maaotteluvoiton. Nöyräsellä on useita mitalisijoja Suomen mestaruuskilpailuista sekä useiden kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen voittoja kotimaassa.

Markku Nöyränen on toiminut hyvällä menestyksellä myös ampumavalmentajana eri seuroissa 1976 lähtien. Hänen valmennettavansa ovat saavuttaneet Euroopan mestaruuksia ja muita mitalisijoja EM-tasolla saakka. Nöyränen on ollut myös Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) valmennusvaliokunnan puheenjohtajana 1985–1988 ja Suomen maajoukkueiden johtajana 1979–1988.

Markku Nöyränen on osallistunut aktiivisesti myös järjestöpuolen toimintaan. Hän on vuosien varrella kuulunut useisiin ampumaseuroihin, ja on edelleen monien yhdistysten jäsen. Suomen Ampumaurheiluliitossa Nöyränen on toiminut pistoolijaoston jäsenenä sekä SAL:n hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja myöhemmin 1990-luvulla puheenjohtajana hän on pitkään vastannut omalta osaltaan maamme aseharrastajien ampumataidosta.

Markku Nöyräsen ansiot järjestöpuolella ulottuvat myös kansainväliselle tasolle. Hän oli International Shooting Sport Federationin (ISSF) eli Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton pistoolikomiteassa ja myöhemmin 1990-luvulla ISSF:n hallituksen jäsenenä. Nöyränen omaa niin ikään ISSF:n kansainvälisen A-tuomarilisenssin, joka oikeuttaa toimimaan tuomarina muun muassa MM- ja olympiakilpailuissa – hän on ollutkin kaksissa olympiakilpailuissa tuomarina. Nöyränen oli 1990-luvulla lisäksi European Shooting Confederationin (ESC) hallituksen jäsen (1993–1996) ja varapuheenjohtaja (1997–2000). Hän toimi aikanaan myös SVUL:n liittovaltuuston jäsenenä, Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä ja Nordisk Skytte Regionin presidenttinä.

Nöyränen on vaikuttanut 2000-luvulla muun muassa Riihimäen Reserviupseerien puheenjohtajana ja sittemmin sihteerinä. Kun ampumaratojen perustamista koskevia ja toimintaa säänteleviä lakeja tuli voimaan etenkin 2000-luvun vaihteessa, Nöyränen oli 2005 mukana hankkeessa, jossa Riihimäen ampumarata päivitettiin moderneja vaatimuksia vastaavaksi.

Monipuolisena urheilumienenä Markku Nöyränen on harrastanut myös yleisurheilua, kori- ja lentopalloa, keilailua ja autosuunnistusta. Hän on ollut aktiivisesti mukana maanpuolustustyössä esimerkiksi eri reserviupseerikerhojen puheenjohtajana sekä kunnallispolitiikassa. Nöyränen on tullut tunnetuksi tiukkana ja aikaansaavana, sääntöjen ja talouden miehenä. Lisäksi hän on tukenut taloudellisesti seuroja ja Suomen Ampumaurheiluliittoa niin henkilökohtaisesti kuin välillisesti edustamiensa yritysten kautta.

Ammatillisen uransa Markku Nöyränen loi lähinnä liikkeenjohdon alalla, jossa merkittävimmät työpaikat olivat Sakon patruunatehtaan johtajuus (1975–1985) ja Lapuan patruunatehtaan toimitusjohtajuus (1985–1996). Ampumaharrastus on liittynyt siten vahvasti myös Nöyräsen työuraan. Pitkän päivätyön ampumaurheilun parissa tehneelle lajin monitoimimiehelle on myönnetty ansioistaan Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2005.


Liiteosio

Markku Olavi Nöyränen S 1940. Vaimosta, lapsista tai vanhemmista ei tietoa.

Ura. Diplomi-insinööri 1968; Helsingin Teknillinen Korkeakoulu (TKK); Naseva-kurssi (8 viikkoa, vastaa LIFMiä); Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 1987. Runsaasti täydennyskoulutuskursseja lähinnä liikkeenjohdon alalta.

Kokopäivätoiminen assistentti TKK:ssa 1966–68; Kemira Oy pääkonttorilla tehdaspalveluinsinööri 1968–69; Kemira Oy Vihtavuoren tehtaalla tehdaspalvelupäällikkö 1969–73; Ensio Miettinen Oy:n tuotantojohtaja 1973–75; Sako Oy:n patruunatehtaan johtaja 1975–85; Lapuan Patruunatehtaan toimitusjohtaja 1985–96.

Luottamustoimet. ISSF:n (kansainvälisen ampumaurheiluliiton) pistoolikomitean jäsen 1984–92; ISSF:n hallituksen jäsen 1994–98; ISSF:n kansainvälinen tuomari (A-lisenssi, oikeuttaa toimimaan tuomarina mm. MM- ja Olympiakisoissa) 1985-; Euroopan Ampumaurheiluliiton (ESC:n) hallituksen jäsen 1993–96, varapuheenjohtaja 1997–2000; Nordisk Skytte Regionin presidentti 1983–85, 1993–97.

Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) pistoolijaoston jäsen 1977–79; SAL:n varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen 1979–88, puheenjohtaja 1993–98; SAL:n valmennusvaliokunnan puheenjohtaja 1985–88; Suomen maajoukkueiden johtajana 1979–88; SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1980–84; Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnan jäsen 1993–97.

Jäsenenä seuraavissa ampumaseuroissa vuodesta 1963: Teekkariampujat ry:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen 1963–67; Helsingin Varuskunnan Ampujat, Keski-Suomen Ampujat, Kuortaneen Kunto, Lapuan Seudun Ampujat, Orimattilan Jymy, Pielisen Ampujat, Porvoon Ampujat, Riihimäen Ampumaseura, Suomen Metsästysyhdistys.

TKK:n ylioppilaskunnassa 1963–67; Laukaan kunnanhallituksen jäsen 1970–73; Laukaan kunnanvaltuuston jäsen 1973; Laukaan kirkkovaltuuston jäsen 1971–73; Laukaan kunnan viiden eri lautakunnan jäsen 1970–73; Riihimäen teknisen lautakunnanjäsen 1974–75.

Reserviupseerikerhojen jäsen 1960-; Laukaan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja 1970–71, hallituksen jäsen 1972–73; Keski-Suomen Reserviupseeripiirin hallituksen jäsen 1973; Riihimäen Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen 1978–85; Riihimäen Ampumaseuran puheenjohtaja ja hallituksen jäsen 1977–85, 2000 (pj), 2001– (sihteeri).

Ansiomerkit. ISSF:n ja ESC:n kunniamerkkejä; Ruotsin Ampujainliiton kultainen ansiomerkki 1985; Norjan Ampujainliiton hopeinen ansiomerkki 1985.

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2005; SAL:n kultaviiri 1990.

Tuotanto. ”Patruunatehdas Lapua Oy” teoksessa Sotataloustietoutta. 4. Sotataloudellinen seura / Pääesikunta, Materiaalihallinto-osasto, Helsinki 1993. Artikkeleita INSKO:n julkaisuissa ja eri lehdissä.

Urheilusaavutukset. Ampumaurheilussa viisi kertaa Suomen maajoukkueessa ampujana (yksi henkilökohtainen maaotteluvoitto); Suomen mestaruus ja useita mitalisijoja; seitsemän Reserviupseeriliiton Suomen mestaruutta, useita akateemisia mestaruuksia, useiden kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen voittoja kotimaassa.

Ampumavalmentajana (B-luokka) eri seuroissa 1976–. Valmennettavat saavuttaneet Euroopan mestaruuksia ja muita mitalisijoja EM-tasolla.

Tuomarina ja tuomarineuvostossa olympiakisoissa Barcelonassa (1992), Atlantassa (1996), MM-kilpailuissa (mm. Tampere 1999 ja Lahti 2002) sekä lukuisissa EM- ja PM-kilpailuissa.

Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana, kilpailujen johtajana, tuomarina ja tuomarineuvoston jäsenenä useissa kansainvälisissä ja kansallisissa kilpailuissa 1979–.

Lähteet. Löfberg, Aimo. Riihimäen reserviupseerit r.y. 1929–2004. 75-vuotisjulkaisu. Riihimäen reserviupseerit, Riihimäki 2004; Pistoolilajien harrastusta herätellään Riihimäellä. Hämeensanomat 1.3.2005. [Viit. 103.2016]. www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/187827-pistoolilajien-harrastusta-heratellaan-riihimaella ; Suomen Ampumaurheiluliitto ry – Finnish Shooting Sport Federation. Kirjoittajan henkilökohtainen kirjeenvaihto sähköpostilla 1.11.2011 ; Urheiluammunta Suomessa. 75 tulosten vuotta. Suomen Ampujainliitto 1919–1994. Toimituskunta Arja Nopanen et al. Suomen Ampujainliitto, Helsinki 1994; Urheilumme kasvot 5. Ammunta, raviurheilu, moottoriurheilu ja erikoislajit. Vastaavat toim. Risto Rantala ja Markku Siukonen. Toinen painos. Skandia Kirjat, Jyväskylä 1974, s. 158.

Kirjoittaja(t): Jyrki Talonen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 6097 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry