Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Mäkipää, Paavo (1930–2010)

Urheiluvalmentaja, urheilukomppanian päällikkö, maanpuolustusvaikuttaja, everstiluutnantti

Paavo Mäkipään ansiokas urheilu-ura alkoi Helsingin Normaalilukion eli Norssin Turnareista ja kesti yli viisi vuosikymmentä. Mäkipää voitti puolustusvoimien mestaruudet maastojuoksussa 1970, suunnistuksessa 1980 ja Suomen mestaruuden hiihtosuunnistusviestissä 1981. Hän toimi urheilukomppanian päällikkönä ja oli myöhemmin omalta osaltaan vaikuttamassa Urheilukoulun perustamiseen puolustusvoimiin. Mäkipäästä kehittyi huippuluokan valmentaja, jonka painopiste oli lähtökohtaisesti nuorten urheilussa. Ansioistaan Paavo Mäkipäälle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi kultaristein 2000.


Paavo Mäkipää syntyi Helsingissä 3. tammikuuta 1930. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta 1951 ja pääsi reserviupseerikouluun 1953. Reserviupseerikoulusta Mäkipää siirtyi kadettikouluun 1954─1956, ja sieltä päästyään hän kävi jalkaväen yliupseeri-, kapteeni- ja esiupseerikurssit 1959, 1962 ja 1968─1969. Mäkipää hoiti 1960- ja 1970-luvuilla useita eri tehtäviä puolustusvoimain pääesikunnassa. Lisäksi hän toimi pääesikunnan kunniatuomioistuimen jäsenenä 1969─1971. Majuriksi Mäkipää ylennettiin elokuussa 1971, jolloin hän johti reservialiupseerikoulua Uudenmaan jääkäripataljoonassa.

Mäkipää siirtyi 1976 urheilukomppanian päälliköksi Uudenmaan jääkäripataljoonaan. Hänen johtamistapansa tuotti tulosta: miehet olivat valmiina suorittamaan velvollisuutensa ja tehtävänsä henkisesti ja fyysisesti lujatahtoisina. Puolustusvoimain pataljoonakomentaja oli kaikesta huolimatta tehnyt sotilasläänin komentajan puoltaman aloitteen urheilukomppanian lakkauttamisesta, koska sen toiminnan ei enää koettu täyttävän asetettuja tavoitteita. Päättäjät antoivat kuitenkin Mäkipäälle mahdollisuuden näyttää urheilukomppanian yksiköiden korkeaa sotilaskuntoa ja urheilusaavutuksia. Urheilukomppania selvisi haasteestaan ja sen osoittamien sotilaskunnon ja urheilusaavutuksien myötä perustettiin Lahden Urheilukoulu. Mäkipää toimi 1979 toimistoesiupseerina, kunnes siirtyi reserviin 1.12.1981.

Paavo Mäkipään oma urheilu-ura liittyi pitkälti puolustusvoimiin ja ns. maanpuolustusurheiluun. Tällaisia lajeja olivat esimerkiksi hiihto, maastojuoksu ja suunnistus, joissa Mäkipää menestyikin hyvin. Hän saavutti puolustusvoimien mestaruuden maastojuoksussa 1970 ja suunnistuksessa kymmenen vuotta myöhemmin. Lisäksi hän voitti Suomen mestaruuden hiihtosuunnistusviestissä 1981.

Mäkipää koulutti itseään myös valmentajana. Hän kävi aluksi SVUL:ssa liikuntakoulutuksen opetustilaisuuden syksyllä 1972, ja suoritti myöhemmin hiihto- ja suunnistusvalmentajan koulutuksen. Mäkipää opiskeli Olympiakomitean, Vuokatin ja Suomen Urheiluopiston valmentajaseminaareissa 1981─1997. Hän kävi suunnistuksen A-valmentajaseminaarin 1986 ja hiihdon valmentajakerhon seminaareissa 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. Mäkipää toimi SVUL:n Helsingin piirin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) hiihdon vastuuvalmentajana ts. piirivalmentajana. Vastuuvalmentajana hän vastasi leirien ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta ja johtamisesta sekä ohjaajien ja valmentajien jatkokoulutuksesta 12 vuoden ajan. Mäkipää myös kehitti SVUL:n yhteistyötä koulujen opettajien ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Keskusjärjestöissä hän vaikutti SVUL:n organisaation eri tasoilla: johtamis-, kouluttamis-, suunnittelu- ja valmennustehtävissä lajeinaan hiihto, suunnistus ja kestävyysjuoksu.

Mäkipään keskusjärjestötoiminnan painopiste oli nuorten urheilussa, Nuori Suomessa. Hän kunnostautuikin nuorison kasvattamisessa isänmaallisessa ja rajansa tuntevassa hengessä. Mäkipää valmensi 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla useita suunnistajia, hiihtosuunnistajia, ampumahiihtäjiä, kestävyysjuoksijoita ja hiihtäjiä. Muun muassa kansainvälisesti menestynyt hiihtäjä ja myöhempi kokoomuksen kansanedustaja, Marjo Matikainen-Kallström oli Mäkipään valmennettava. Hän otti kerrallaan kahdesta kolmeen 12─21-vuotiasta valmennettavaa, joita hän kurssitti ja opetti itsenäisiksi urheilijoiksi. Valmennettavat saavuttivat yhteensä seitsemän Suomen mestaruutta, lukuisia piirimestaruuksia ja voittivat suunnistuksessa nuorten Jukolan sekä kansainvälisiä kilpailuja.

Maanpuolustustyössään Mäkipää käytti urheilu-uransa opetuksia: hän painotti hyvää henkeä, fyysistä kuntoa ja motivaatiota oma-aloitteiseen liikuntaan reservissäkin. Mäkipää käynnisti 1992, yhdessä Pekka Larion kanssa, Lahden urheilukomppaniassa palvelleiden kaksipäiväisen tapaamistilaisuuden Santahaminassa. Tapaamiseen saapui 450 urheilukomppaniassa palvellutta. Tapaamisten pohjalta perustettiin Urheilukoulun Kilta. Mäkipää oli myös 1996 perustetun Santahaminan Urheilukomppanian perustajajäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja.

Paavo Mäkipää laati puolustusvoimille muistioita, selostuksia, suunnitelmia ja tutkimuksia. Hän laati myös koulutus- ja valmennussuunnitelmia vuosittain. Mäkipää oli ”Kadettiupseerit 1920─1970” (1971) teoksen toimikunnan jäsen. Hän oli kirjoittajana ja toimittajana teoksissa ”Kaaderimuistoja 40, kadettikurssi 40 vuotta” (1996) ja ”Myllykirjeestä urheilukomppaniaksi, Santahaminan urheilukomppanian historiikki” (1999). Lisäksi Mäkipää kirjoitti urheilusta eri lehtiin vuodesta 1954. Sotilasasioista hän kirjoitti muun muassa Uudenmaan jääkäriin, Sotilasaikakausilehteen ja Ruotuväkeen. Mäkipään harrastuksiin kuului matkailu ja sotahistoria.


Liiteosio

Paavo Antero Mäkipää S 3.1.1930 Helsinki, K 5.10.2010 Helsinki. V ekonomi Paavo Mäkipää ja äiti Aili Hägerstedt.

Ura. Ylioppilas Helsingin Normaalilyseosta 1951; Reserviupseerikoulu 1953; Kadettikoulu 1954─56; jalkaväen yliupseeri-, kapteeni- ja esiupseerikurssit 1959, 1962 ja 1968─69.

Tutkimustyö Kadettikunnan tehtävistä, organisaatiosta ja toimintamuodoista sekä suhteesta upseeriliittoon (Kadettikunnan tutkimusapurahatyö yhdessä kommodori J. Klenbergin kanssa) 1966; useita eri tehtäviä puolustusvoimain pääesikunnassa 1960- ja 1970-luvuilla; pääesikunnan kunniatuomioistuimen jäsen 1969─71 johtaen myös reservialiupseerikoulua Uudenmaan jääkäripataljoonassa; urheilukomppanian päälliköksi 1976 Uudenmaan jääkäri-pataljoonaan; toimistoesiupseerina 1979; reserviin 1.12.1981.

SVUL:ssa liikuntakoulutuksen opetustilaisuus 25.9.1972; hiihto- ja suunnistusvalmentajan koulutus: hiihdon valmentajakerhon seminaareissa 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla, suunnistuksen A-valmentajaseminaari 1986; opiskeli Olympiakomitean, Vuokatin ja Suomen Urheiluopiston valmentajaseminaareissa 1981─97.

SVUL:n Helsingin piirin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) hiihdon vastuuvalmentajana (piirivalmentajana) 12 vuotta vastaten leirien ja koulutustilaisuuksien suunnittelusta ja johtamisesta sekä ohjaajien ja valmentajien jatkokoulutuksesta; kehitti SVUL:n yhteistyötä koulujen opettajien ja reserviläisjärjestöjen kanssa; vaikutti SVUL:n organisaation johtamis-, kouluttamis-, suunnittelu-, ja valmennustehtävissä lajeinaan hiihto, suunnistus ja kestävyysjuoksu; keskusjärjestötoiminnan painopiste nuorten urheilussa (Nuori Suomi).

Luottamustoimet. Norssin Turnarit Ry:n sihteeri 1947─48; Osallistunut Suomen Olympiakomitean olympiavalmennettavien sekä urheilukomppanian valmennettaville järjestettäviin seminaareihin 1976─79; aluekouluttajana Helsingin, Uusimaan, Lahden ja FSS:n hopeasomparyhmille 1977─79, kulta- ja tehosomparyhmille 1980─93; Suomen Hiihtoliiton piirivalmentaja 1982─93; hiihdon piirijohtaja SVUL:n nuorten talvisuurkisoissa 1985 ja kesäsuurkisoissa 1986; Uudenmaan suurkisojen hiihtoleirin johtaja 1988; hiihdon piirijohtaja SVUL:n talvisuurkisoissa 1990; Suomen Hiihtoliiton järjestelytoimikunnan jäsen ja leiritoiminnan johtaja kesäsuurkisoissa 1990.

Muut: Suomen Suunnistusliiton valtakunnallisen nuorisoleirin kouluttaja; SVUL:n hiihtojaoston johtoryhmän jäsen ja koulutus-, valmennus- ja nuorisotoimen puheenjohtaja 12 vuotta; SVUL:n Helsingin Piirin koulutusvaliokunnan jäsen viisi vuotta, valmennus- ja nuorisotoimikunnan puheenjohtaja 12 vuotta; SVUL:n Helsingin Piirin hiihtoseurojen toiminnan ideoija; Viipurin Urheilijoiden hiihtotoiminnan organisointi, johtaminen, koulutus ja valmennus (10 vuotta) vastuualueenaan testit, kilpailut, leiritykset ja välinekysymykset; valmennuspäällikön tehtävät, harjoitusten suunnittelu ja johtaminen; suunnistusseuran (Mesikämmenet) valmennuksen johtaminen sekä lasten ja nuorten suunnistuskoulutus (Oravapolkukoulut).

Upseeriliiton Santahaminan osaston ja Kadettipiirin sihteeri 1957─58; Helsingin Kadettipiirin piiritoimikunnan jäsen 1957─58, 1961─62, 1967─70; Urheilutoimittajain liiton B-jäsen 1961─; Helsingin Urheilutoimittajat ry:n Freelance jäsen, valinnut (em. ominaisuudessa) vuoden parhaita suomalaisurheilijoita; Kadettikunnan hallituksen jäsen 1965─69; Suomen marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n hallituksen jäsen 1965─69; Suomen Sotilaspsykologisen Seuran tilintarkastaja 1967─; Kadettikunnan valtuuskunnan jäsen 1970─77; Helsingin varuskunnan varapuheenjohtaja 1973, puheenjohtaja 1974─; Mesikämmenet ry:n johtokunnan jäsen ja valmennusjaoston puheenjohtaja 1975─77; Viipurin Urheilijat ry:n hiihtovalmentaja 1976─78; yksi keskeisistä vaikuttajista Urheilukoulun Killan perustamisessa 1990-luvun alussa; Munkkivuoren seurakunnan lähetystoimikunnan jäsen 1994─; Keski-Helsingin Sotaveteraanit ry:n kannattajajäsen, johtoryhmän jäsen (P. K.) 1995─; Santahaminan urheilukomppanian (1996) perustajajäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja.

Muu yhdistystoiminta: Kadettikunta; Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys; Pamaus-seura; Viipurin suojeluskunta ja Lotta Svärd-piirin perinnekilta; Munkkiseudun kansalliset Seniorit; Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n Senioriupseerikerho; Santahaminan Urheilukomppanian Perinneyhdistys ry.

Ansiomerkit. Suomen Urheilun (liikuntaulttuurin ja urheilun) ansiomitali kultaristein 2000; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein 1992; kultainen Kalevi Römpötti mitali 3.1.2000; Suomen Hiihtoliiton Helsingin piirin standaari 3.1.2000; Suomen Hiihtoliiton valmentajakerhon stipendi ja kunniakirja 1993; Suomen Hiihtoliiton kultainen ansiolevyke 1990; SVUL:n Helsingin piirin standaari 1990; 1941 maaottelumarssin 50-vuotis kunniakirja 1991; puolustusvoimain mestariluokan urheilumerkki 1970; puolustusvoimain mestariluokan kuntomerkki 1970; Sotilasurheiluliiton hopeinen ansiomerkki n:o 31 1978; puolustusvoimain mestariluokan suunnistusmerkki 1980; Sotilasurheiluliiton standaari 1980; Norssin Turnarit hopeinen ansiomerkki 3.1.2000.

Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki; kadettikunnan ansiomitali 1994; As Oy Ulvilantie 29:n kunniatalonmies 1997; JR 46/ Kirman veteraanit standaari 1999; Kadettikunnan pienoislippu 3.1.2000; Kaartin jääkärirykmentin standaari 3.1.2000; Kaartin pataljoonan Killan standaari 3.1.2000; Töölön Kulttuurikerhon ja Siltasaariseuran standaari 3.1.2000; Kadettikunnan levyke n:o 180 1965; Kadettikunnan ansiomerkki n:o 38 1971; Uudenmaan jääkäripataljoonan lippu 1973; Joutselan risti n:o 23 1977; Kadettikunnan standaari 1980; Norjan pyhän Olavin ritarikunnan ritarimerkki 1961; Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki 4.6.1973; Senegalin Tasavallan Ansioritarikunnan 1. luokan upseerimerkki 1973.

Tuotanto. Puolustusvoimille muistioita, selostuksia, suunnitelmia ja tutkimuksia; kirjoitti sotilasasioista muun muassa Uudenmaan jääkäriin, Sotilasaikakausilehteen ja Ruotuväkeen. Pr-työtä (lehti- ja radiohaastatteluita sekä esitelmiä) sotilas- ja valtakunnallisen urheilun vaikuttajana; kirjoitti urheilusta eri lehtiin vuodesta 1954.

Toimikunnan jäsen teoksessa Kadettiupseerit 1920─1970, toimittaja Karl-Erik Aspara, Kadettikunta, Hämeenlinna 1971. Kirjoittajana ja toimittajana teoksissa: Kaaderimuistoja, 40. kadettikurssi 40 vuotta 1996, toimittanut Pertti Kilkki, 40. kadettikurssi, Kerava 1996, 2005; Myllykirjeestä urheilukomppaniaksi, Santahaminan urheilukomppanian historiikki, toimittanut Juha Vuohelainen, toimituskunta: Pertti Lantti et al. Santahaminan urheilukomppanian perinneyhdistys, Helsinki 1999, 2009.

Urheilusaavutukset. SM-kultaa hiihtosuunnistusviestissä 1981; puolustusvoimien mestaruus maastojuoksussa 1970 ja suunnistuksessa 1980; Sotilasurheiluliiton mestaruudet ampumasuunnistuksessa (1973), hiihtosuunnistuksessa (1974) ja yösuunnistuksessa (1978); SVUL:n Helsingin piirin mestaruus viestisuunnistuksessa (1971), latusuunnistuksessa (1975), hiihtosuunnistusviestissä (1977), hiihtosuunnistuksessa (1980); ESSI:n (Etelä-Suomen sotilasläänin) mestaruudet suunnistuksessa (1972, 1976, 1980) ja hiihdossa (1975); Helsingin varuskunnan mestaruudet suunnistuksessa (1968, 1972─74, 1980), maastojuoksussa (1970, 1975, 1980), partiosuunnistuksessa (1971), ampumasuunnistuksessa (1974), hiihdossa (1975, 1981) ja ampumajuoksussa (1975).

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Norkola, Kari (majuri, Mäkipään kurssiveli 40. kadettikurssilla). Muistokirjoitus: Paavo Antero Mäkipää. Helsingin Sanomat. [Viitattu 13.5.2013]. www.hs.fi/muistot/Paavo+Antero+M%C3%A4kip%C3%A4%C3%A4/a1364351900610

Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen & Heikki Roiko-Jokela

Julkaistu: 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4700 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry