Uutuuskirja Kaikkien oikeus liikkua – Satu Lidman

Historioitsija Satu Lidmanin uudessa kirjassa Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria (2024) tarkastellaan suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolelta […]

Lue lisää »

CfP: IJHS: Sport and history in small states and non-sovereign territories

Submitted by Matthew McDowell on 02/12/2024 – 7:58pm Announcement Type Call for Papers February 12, 2024 – May 31, 2024 […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2024 Call for abstracts – Extended deadline

Dear ISHPES members, The submission deadline has been extended to March 15, 2024. Please see the original call for abstracts […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Laine, Mikko (1920–1995)

TUL:n uintiurheilun johtaja, valmentaja, järjestöaktiivi, varastonhoitaja

Mikko Laine toimi TUL:n uintiurheilun johtajana ja valmentajana 1960-luvulla. TUL:n järjestöaktiivina Laine toimi 1970-luvulla. Laineen asiantuntemustaan arvostettiin myös Suomen Uimaliitossa; hän oli tunnettu urheilutoimijana, joka ei politikoinut urheilun kentillä. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Mikko Laine syntyi 15. huhtikuuta 1920 Lahdessa. Hänen mielenkiinnon kohteina olivat etenkin uinti ja nyrkkeily. Uinnissa Laineen parhaimmat saavutukset olivat TUL:n Hämeen piirin mestaruudet 20 vuotena ja myöhemmin TUL:n uintimestaruudet ikämiessarjassa 10 vuotena. Laine ylsi nyrkkeilyssä TUL:n piirinmestariksi. Sotien jälkeen 26-vuotias Laine saavutti TUL:n liittojuhlien nyrkkeilykisoissa hopeaa.

Tunnetuksi Laine tuli ennen kaikkea uintivalmentajana. Lahden Kalevassa (TUL) uinnilla oli 1960-luvulla melko vankka asema. Seuran vastuullisina valmentajina toimivat Mikko Laine ja Olavi Lehtinen (s. 1940), joka Laineen tukemana nousi tulevina vuosikymmeninä kansallisesti merkittäväksi uintivalmentajaksi. Laine toimi aikanaan TUL:n edustusuimareiden leirillä naisuimareiden valmentajana ja koulutti seuravalmentajia.

Mikko Laine ja Olavi Lehtinen toimivat tiiviissä yhteistyössä vuodesta 1957 alkaen, jolloin Lehtinen liittyi Lahden Kalevaan. Yhteistyötä miehet tekivät lähes 20 vuoden ajan 1970-luvun lopulle asti. Olavi Lehtinen on kertonut: ”Kuusikymmentäluku oli erityisen tiivistä aikaa, jolloin olimme molemmat TUL:n uintijaostossa – Mikko oli puheenjohtaja ja minä olin jäsenenä. Reissasimme yhdessä lukemattomissa TUL:n riennoissa: kokouksissa, seminaareissa, uintileireillä ja seurakäynneillä”.

TUL oli olennainen osa työväen järjestökulttuuria toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, ja aatteellisuus oli esillä 1960- ja 1970-luvulla monella tapaa. Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) hajaannus ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton (TUK) perustaminen vaikuttivat myös lahtelaisessa työläisurheilukentässä. Lahdessa työläisurheilun hajaannus ilmeni siten, että osa Lahden Kalevan jäsenistä perusti Lahden Sampo -seuran, joka liittyi TUK:oon.

Mikko Laine jatkoi työläisurheilun hajaannuksen vuosina Lahden Kalevassa ja TUL:n valtakunnallisissa tehtävissä. Olavi Lehtinen on todennut, kuinka ”Laineen Mikko oli juuri oikea henkilö johtamaan TUL:n uintia”. Hän onnistui pitämään puoluepolitiikan erillään uintijaoston toiminnasta, ja henkilövalinnat tehtiin urheilun ehdoilla. Laineen ”puhtaan” urheilumiehen imago ja epäpoliittisuus havaittiin myös Suomen Uimaliitossa, ja hän sai muodostettua useita henkilökohtaisia kontakteja SUiL:n valmentajiin. Lehtinen on arvioinut, että tämän takia Laine ja Lehtinen pääsivät osallistumaan ulkopuolisina useisiin SUiL:n Helsingin piirin valmentajatapaamisiin.

Mikko Laineen ja Olavi Lehtisen liittorajojen yli toimiminen johti SUiL:n toiminnanjohtajaksi valitun Kurt Sundqvistin kauden alussa liittoihin kuulumattoman Suomen Uintivalmentajien Yhdistyksen perustamiseen. Yhdistyksen toimintaan liittyi monia innokkaita helsinkiläisiä uimaliiton alaisten seurojen valmentajia. Sen sijaan TUL:n valmentajien keskuudessa hankkeeseen suhtauduttiin Lehtisen mukaan hyvin paljon epäluuloisemmin kuin uimaliitossa. Kuitenkin yhdistyksen toiminta käynnistyi: ”Hankkeen saimme sitten siihen pisteeseen, että Tapiolassa pidettyjen SM-kilpailujen yhteydessä (1971) kutsuttiin valmentajat kokoon ja yhdistyksen perustaminen esiteltiin. Suosio yllätti, kokoukseen varattu tila osoittautui pieneksi.”

Laine luopui 1970-luvulla hiljalleen valmennustehtävistä, mutta hän jatkoi urheilutoimintaa järjestötehtävissä, muun muassa TUL:n Hämeen piirin uintijaostossa ja TUL:n uintijaostossa. Laine oli useasti liittokokousedustajana, liittotoimikunnassa ja Hämeen läänin urheilulautakunnassa 1960- ja 1970-luvulla. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton johtokunnassa aikaa vierähti 12 vuotta. Paikallistasolla Laine toimi Lahden kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtajana vuosina 1970─1976 ja lautakunnan jäsenenä vuosina 1977─1980. Lahden Kaleva ry:n rahastonhoitajana ja johtokunnan jäsenenä hän oli 12 vuotta ja seuran uintijaoston puheenjohtajana yli 25 vuotta.

Sähköliike Vikströmin ja Lahden kaupungin ammattikoulun varastonhoitajana Mikko Lainetta on kuvattu vastuulliseksi mieheksi. Hänen esimiehensä, Lahden ammattikoulun rehtori Unto Enlund on kertonut: ”Hän oli meidän koulumme varastonhoitajana silloin, kun tulin Lahden ammattikoulun rehtoriksi 1973. Laine oli ulkoiselta olemukseltaan urheilullinen ja sisäisesti todellinen herrasmies, aina rauhallinen ja asioita harkitseva. Pääsin hänen kanssaan hieman tekemisiin, kun kouluumme perustettiin varastonhoitajan koulutuslinja, ja linjan aloitus- ja työnopetuspaikaksi oli järjestettävä juuri tuo varasto. Teimme varastoon pieniä järjestelyjä, että se olisi paremmin vastannut opetustarkoitusta. Muun muassa varastonhoitajan kopin paikkaa muutettiin hieman, jotta myös varastonhoitajien opettaja voisi siinä toimia; sinne sijoitettiin koulun ensimmäinen tietokonekin (Finmetric 85) varastovalvonnan opetusvälineeksi. Kaikissa suunnittelun ja tämän toteutuksen vaiheissa Mikko Laine oli erittäin aktiivisesti ja myönteisesti mukana.”

Mikko Laine oli lahtelaisen työläisurheilun edustaja, jonka vapaa-ajan täyttivät monipuoliset, ennen kaikkea nyrkkeilyyn ja uintiin liittyneet riennot. Laineen innostuneisuutta urheiluun on kuvattu useissa lähteissä. Esimerkiksi lahtelaiset Väinö Valkama ja Lauri Piissilä todistavat ansiomerkkihakemuksessa vuonna 1974 seuraavaa: ”Laine on johtava ja käynnistävä hahmo urheilun saralla uhraten omista eduistaan luopuen kaiken vapaa-aikansa urheilun hyväksi. Hän on osoittautunut innostavaksi ja mukaansa tempaavaksi henkilöksi urheilutoiminnassa, jossa hän pitkään mukana ollen on saavuttanut suuren pätevyyden ja asiantuntemuksen. Voidaan täydellä syyllä sanoa, että urheilun kaikinpuolinen edistäminen on muodostunut Laineelle elämäntehtäväksi”.


Liiteosio

Mikko Elias Laine S 15.4.1920 Lahti, K 1995. V Kalle Vihtori Laine ja Kihla Maria Laine.

Ura. Kansakoulu; varastomies.

Luottamustoimet. TUL:n liittotoimikunnassa kahdeksan vuotta (1963─70); TUL:n Hämeen piirin piiritoimikunnassa varapuheenjohtajana useita vuosia; Hämeen läänin urheilulautakunnan jäsenenä yli 10 vuotta; Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton johtokunnassa 12 vuotta; TUL:n Hämeen piirin uintijaoston puheenjohtaja 20 vuotta; Lahden kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtaja 1970–1976. Lautakunnan jäsen 1977–1980; Lahden Kaleva ry:n rahastonhoitaja ja johtokunnan jäsen 12 vuotta, uintijaoston puheenjohtaja yli 25 vuotta; SOU:n Hämeen läänin toimikunnan jäsen useita vuosia.

Ansiomerkit. Vapauden mitali 2 (29.9.1944); Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; TUL:n kultainen ansiomerkki 1969; TUL:n Hämeen piirin kultainen ansiomerkki 1989.

Tuotanto. Kirjoittanut urheiluvalmennusohjeita ja artikkeleita julkaisuihin.

Urheilusaavutukset. TUL:n uintimestaruuksia ikämiessarjassa kymmenenä vuonna; TUL:n Hämeen piirin uintimestaruuksia 20 vuotena; TUL:n Hämeen piirin nyrkkeilymestaruuksia 10 vuotena; TUL:n vuoden 1946 liittojuhlien nyrkeilykilpailujen 2. sija. Erilaisia valmennuskursseja.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit:

Henkilön mukaan nimetty:

Lähteet. Mikko Laine in Memoriam; Mikko Laineen sotilaspassi; Unto Enlundin kirjallinen tiedonanto 5.10.2011; Olavi Lehtisen kirjallinen tiedonanto 12.10.2011; Tarmo Virtasen kirjallinen tiedonanto 5.10.2011. Heinonen Jouko, Kunttu Timo. Aatteen paloa ja mieltä jaloa. Protestiliikkeestä monialaiseksi suurseuraksi. Lahden Kaleva 80 vuotta, Lahden Kaleva, Lahti 2005.

Kirjoittaja(t): Tero Matkaniemi

Julkaistu 20.12.2017, päivitetty 18.4.2018

Artikkelitekstin pituus: 5586 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry