Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Korjus, Tapio (1961–)

Keihäänheittäjä, keihäänheiton valmentaja, liikunnanopettaja, liikuntatieteen maisteri, Suomen Urheiluliiton kehitysjohtaja, huippu-urheilun kehittäjä, olympiavoittaja Soulin olympialaisista 1988

Suomalaisen urheilun monitoimimies Tapio Korjus on menestynyt niin urheilijana, valmentajana kuin järjestöjohtajana. Korjus kärsi keihäänheittäjän urallaan monista loukkaantumisista ja osallistui arvokilpailuista vain Soulin olympialaisiin 1988, josta voitti kuitenkin kultamitalin viimeisellä heitollaan. Valmentajana Korjuksen opissa ovat olleet suomalaisten keihäshuippujen lisäksi monien muidenkin lajien kilpaurheilijoita. Hän on toiminut Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajana sekä lukuisissa luottamustehtävissä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Ansioistaan Tapio Korjukselle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Tapio Korjus syntyi Vehkalahdella, Kymenlaaksossa, 10. helmikuuta 1961. Hän pääsi ylioppilaaksi 1980 ja meni viittä vuotta myöhemmin naimisiin yleisurheilija Tiina Alapihan kanssa.

Tapsa” Korjus suuntautui urheiluun pikkupojasta lähtien. Vuodesta 1968 Korjus kilpaili useassa lajissa; yleisurheili, hiihti ja suunnisti. Hän pelasi lentopalloa Sotkamon Jymyssä ja koripalloa Jyväskylän Weikoissa. Lukio-ikään saakka päälajina oli hiihto. Hiihdossa hän saavutti parhaimmillaan 14-vuotiaiden SM-viestissä pronssia. Korjus siirtyi selkävaivojensa takia hiihdosta keihäänheittoon. Valmentajina keihäänheittouralla toimivat Leo Pusa, Into Turvainen ja Leo Silen. Kesällä 1977 hän heitti 600-grammaista keihästä ikäluokkansa Suomen kärkituloksen 73,06 metriä. Helsingin MM-kisavuonna 1983 Korjus ylitti miesten keihäällä 80 metriä ja seuraavana vuonna tulos parani jo 87,24:ään. Hän oli Suomen tilastoykkönen 1985 Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa heittämällään ennätyksellä 89,30. Korjus saavutti kotimaisen huipputason 1980-luvun puolessavälissä.

Tapio Korjus aloitti 26-vuotiaana liikunnanopettajana Lapuan lukiossa 1987 ja voitti Lapuan Virkiän riveissä Suomen mestaruuden keihäänheitossa. Rooman MM-kilpailut jäivät kuitenkin haaveeksi polvivamman takia. Kisat voitti suorasanainen tohmajärveläinen keihäsmies Seppo Räty, joka päätti uransa Atlantan olympiapronssiin 1996. Nykyisin (2013) Räty vaikuttaa keihäänheittäjä Oona Sormusen valmentajana ja yleisurheilukolumnistina.

Kaudella 1988 Korjus sai harjoitella täyspainoisesti ja vammoitta. Hän oli heittänyt ensimmäisessä kilpailussaan yli 80 metriä. Kesäkuussa tuli Suomen ennätys 85,18 metriä, joka parani elokuussa 86,50:een. Korjus lähti ensimmäisiin suuriin kisoihinsa tavoitteenaan olympiamitali. Suosikki Soulin olympialaisissa oli kuitenkin Seppo Räty, mutta Korjuksen osakkeet olivat kovassa nousussa. Korjus siirtyikin 25.9.1988 järjestetyssä kisassa johtoon ensimmäisellä kierroksella. Räty otti johdon kolmannella heitollaan Korjuksen jättäessä kaksi suoritusta väliin reisikrampin takia. Jännittävän kisan johtoon siirtyi neljännellä heitollaan tuleva suurheittäjä, Tshekkoslovakian Jan Zelezny, joka vielä vahvisti asemiaan viimeisellä 84,12 metriä kantaneella heitollaan. Suomen joukkueen lääkärin, Sakari Oravan, antaman ensiavun jälkeen Korjus palasi kisaan reisi näkyvästi teipattuna ja vei voiton kuudennella, viimeisellä, heitollaan. 84,28 metriä kantanut heitto aloitti suomalaisjuhlat jo kahdeksannen kerran olympiakeihäässä ja takasi kultamitaliputken jatkumisen kesäolympialaisissa.

Korjus jatkoi uraansa vielä vuoden ja voitti toisen kerran peräkkäin Pihtiputaan keihäskarnevaalit. SM-kilpailusta hän voitti hopeaa ja uransa viimeisessä kilpailussa, Kinnusen karjaisussa Äänekoskella, 3.9.1989 Korjus otti voiton kauden parhaalla tuloksellaan 82,40. Korjuksen mukaan päätös uran lopettamisesta ei ollut vaikea; tavoitteet oli saavutettu, vammariskit olivat suuret ja perhekin alkoi vaatia enemmän aikaa.

Vuodet 1990─1998 Korjus vaikutti pääosin keihäänheiton valmentajana, hänen valmennettaviaan ovat olleet muun muassa Harri Haatainen, Mikaela Ingberg, Tero Järvenpää ja Juha Laukkanen. Ingberg pääsi urallaan lukuisiin arvokilpailufinaaleihin, joista mainittakoon pronssi Göteborgin MM-kilpailuista 1995, MM-kilpailuiden neljäs sija 2003 ja Atlantan olympialaisten 1996 seitsemäs sija. Tero Järvenpää puolestaan saavutti Pekingin olympialaisissa 2008 neljännen sijan. Lisäksi Korjus on valmentanut karting ja F3 rata-autoilijaa, Juho Annalaa 1997─2007 ja nykyistä (2013) GP3 kuljettajaa, Aaro Vainiota 2009─2010 Formula Renault luokassa.

Liikuntatieteellisen koulutuksen hankkinut Korjus on toiminut sittemmin muun muassa Lapuan kaupunginvaltuuston jäsenenä Suomen Keskustan riveissä 1989─1992, Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtajana 1990─1998 ja edelleen 2001 lähtien. Hän on ollut myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU:n) johtokunnan jäsenenä 1990-luvulla sekä KIHUN tutkimus ja kehittämissäätiön hallituksen jäsenenä 2000-luvulla. Lisäksi Korjus on toiminut Suomen Urheiluliiton kehitysjohtajana 1998─2000 ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana 2007─2011. Hän työskenteli Olympiakomitean huippu-urheilun muutosryhmän jäsenenä 2010─2012.


Liiteosio

Seppo Tapio Aleksanteri Korjus S 10. helmikuuta 1961 Vehkalahti. V Seppo Korjus ja Tellervo Tyni. P vsta 1985 Tiina Alapiha.Korjuksen vaimolla on urheilutausta: hän on edustanut Suomea naisten yleisurheilumaaottelussa 1986, ja juossut 100 ja 200 metrin pikamatkoja.

Ura. Liikuntatieteiden maisteri pääaineena liikuntafysiologia ja biomekaniikka 2001; European Master of Science Degree in the Science of Sport Coaching -tutkinto 2001; johtamisen erikoisammattitutkinto 2010.

Lapuan lukion liikunnanopettajana 1987─90; Lapuan kaupunginvaltuuston ja liikuntalautakunnan jäsen (Keskusta) 1989─92; Keihäskarnevaalien keihäskoulun rehtori 1990─97; Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja 1990─98 ja 2001─, urheiluopiston vararehtori 2008─10; SUL:n kehitysjohtaja 1998─2000 (tällöin virkavapaalla Kuortanen urheiluopistosta).

Luottamustoimet. Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston jäsen 1989─91; Valtion liikuntaneuvoston jäsen 1991─95 ja 2003─11, varajäsen 1995─2003, varapuheenjohtaja 2003─07, puheenjohtaja 2007─11; Liikuntapoliittisen jaoston jäsen 1995─, puheenjohtaja 2003─07; Suomen Olympiakomiteassa huippu-urheiluyksikkö olosuhdeasiantuntijayksikön puheenjohtaja 2013─. Useiden urheiluvälineitä, konsultointia sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestävien yritysten jäsen.

Opetusministeriön asettamien: Urheiluopistojen strategiatyöryhmän jäsen 1992─93, Huippu-urheilu 2000 –strategiatyöryhmän jäsen 1993─94; OPM:n ja SLU:n liikunnan suvaitsevaisuustyön puheenjohtaja 1996─2001; liikuntalain uudistamistyöryhmän jäsen 1996─97; Koululiikunnan kehittämistarpeet -työryhmän jäsen 1996─97; OPM:n ja SLU:n liikunnan suvaitsevaisuustyöryhmän jäsen 1996─2001; Urheiluopistojen ja strategiatyöryhmä II:n jäsen 1997─2000; Urheilu- ja koulutusuran yhdistämistyöryhmän jäsen 1998─99; Valmennuskeskusten kehittämistyöryhmän jäsen 1999─2000; Koululaisten ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen –yhteistyöverkoston puheenjohtaja 2006─07; Kansallisen liikuntaohjelmatoimen jäsen 2007─08; Huippu-urheilun strategiatyöryhmän jäsen 2008─10.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU): Johtokunnan jäsen 1995─97, 1998─2000; KIHUN tutkimus ja kehittämissäätiön hallituksen jäsen 2000─01, 2006─09 ja 2010─.

Suomen Keskustapuolue: Liikuntapoliittisten ohjelmatyöryhmien puheenjohtaja 1996─97, 2001─02 ja 2005─06; Liikuntatyöryhmien puheenjohtaja 2006─10.

Lapuan kaupunki: kaupunginvaltuutettu 1989─92 (kesk.); liikuntalautakunnan jäsen 1989–1992; vapaa-ajanlautakunnan varapuheenjohtaja 1993─96.

Suomen liikunta ja urheilu (SLU): Suvaitsevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja 2001─04, valiokunnan rivijäsen 2004─.

Olympiakomitean urheiluvaliokunnan jäsen 1997─; Suomen yleisurheilumaajoukkueen johtaja 1998─2000 osallistunut tällöin muun muassa Sevillan MM-kisoihin 1999 ja Sydneyn olympialaisiin 2000; Huippu-urheilun muutosryhmän jäsen 2010─2012.

Suomen Antidopingtoimikunnassa: Lajiliittojen sertifiointityöryhmän puheenjohtaja 2007─09; Puhtaasti paras -joukkueen kapteeni 2008─.

Kansainväliset jäsenyydet: International Association of High Performance Sports Training Centers (IAHPSTC), European Sub Committee member 2009─; Flow Drinks Oy member of Scientific Board 2009─.

Tapahtumat: World University Wrestling Championships 2012 Kuortane, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja; Kuortaneen kansainvälisen voimavalmennusjärjestelytoimikunnan puheenjohtaja 1990, 1992, 1994, 1996, 2002, 2004, 2006, 2008 ja 2010; Kalevan Kisat 1995 Lapua, järjestelytoimikunnan jäsen; Yleisurheilun kansainvälisten Thermogames –kilpailujen urheilijapromoottori 2004─07; Jyväskylä World Sport for All 2010 kongressin kunniatoimikunnan jäsen; World University Floorball Championships 2008, Seinäjoki-Kuortane, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja; Lapuan Eliittikisojen urheilijapromoottori 2008─09. Pihtiputaan Keihäskarnevaalitoimikunnan puheenjohtaja 1991─97; SM-maastot 2002, Lapua, järjestelytoimikunnan jäsen; SM-19v yleisurheilun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 2006.

Lapuan Virkiän valmennus- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja 1991─94, johtokunnan jäsen 2000─03, yleisurheilujaoston jäsen 2001─, puheenjohtaja 2004.

Ansiomerkit. Track and Fields News -lehden arvion mukaan maailman paras keihäänheittäjä 1988; Vuoden urheilija äänestyksessä toinen 1988; Suomalainen suurvoittaja nro 12, SVUL 1988; Vuoden taistelija (Lasse Virén –patsas) 1988; Eduskuntamitali 1988; Osuuspankkiryhmän Vuoden Avainurheilija 1988; Suomen Urheiluliiton kultainen ansiomerkki 1988; Yrittäjäjussi nro 12 1988, SVL; Valittu kansainvälisen yleisurheiluliiton, IIAF:n, all events rankingissa sijalle 10; Suomen olympiajoukkueen lipunkantaja olympiakisojen päättäjäisissä Soulissa 1988.

Vuoden Rehti urheilija 1989 (Tahko Pihkala -seura); Lapuan Virkiän kultainen ansiomerkki 1997; Euroopan neuvoston ja OPM:n nimeämä kansallinen urheilun Fair Play- ja suvaitsevaisuuslähettiläs 1997─; Suomen Keihäsleijona nro 20, 1997; Vuoden heittäjän valmentaja (SUL) 1997, 1998─2002; Vuoden Alumni, Jyväskylän yliopisto 2000; Liikunnan ja Urheilun Ansioristi (OPM) 2001; Vuoden yleisurheilijan valmentaja (SUL) 2003; Tuottava Idea kilpailun 1. kunniamaininta, valtakunnallinen yrityssarja 2005 (lasten urheiluvälineiden kehittäminen ja valmistus); Kunnon Eteläpohjalainen 2006; Suomen Olympiakomitean kultainen ansioristi 2007; Suomen Liikunnan ja Urheilun kultainen ansiomerkki 2007; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2008; Global Family Award (Liikkukaa ry) 2008; Puhtaasti paras -palkinto urheilugaalassa 2009.

Tuotanto. Lähtönopeusmittarista apu talviharjoitteluun. Valmennus ja kuntoilu 1, 1987, s. 48─49; Keihäänheittäjän biomekaanisten muuttujien ja alustaan kohdistuvien voimien suhteista keihään lähtönopeuteen ja -kulmaan, pro gradu –tutkielma 1988; Urheilujohtaminen-seminaarit, Vuokatin urheiluopisto 5.-6.10.1991, Kuortaneen urheiluopisto 12.-13.10.1991, (yhdessä Jukka T. Viitasalon, H. Ruskon, Pekka Vähäsöyringin ja P. Sarparannan kanssa). Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus / Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä / Opetusministeriö, urheilu- ja nuoriso-osasto, Helsinki 1992; Keihäänheiton psykologisen valmennuksen kehittämisprojekti (1995─2000). Atlanta, Budapest, Seville and Sydney; Naisten keihäiden lento-ominaisuuksien vertailututkimus, (Jukka T. Viitasalon, H. Monosen, M. Salosen, K. Norvapalon ja K. Ihalaisen kanssa). KIHU, Jyväskylä 1998; Nuorten yleisurheilijoiden kehittämisprojekti 1999─2000, (Juri Haninin, Matti Nordlingin ja M. Tyynismaan kanssa); Heitot, teoksessa Nykyaikainen urheiluvalmennus, toimittaneet Antti Mero, Ari Nummela ja Kari Keskinen, Mero / Gummerus, Jyväskylä 1997; Olympiakisojen mitali- ja pistesijaehdokkaiden psyykkisen valmennuksen tukiprojekti Sydney 2000, (Juri Haninin, M. Nordlingin ja M. Tyynismaan kanssa). S.l., s.a.; Rahasta vai rakkaudesta työhön?, teoksessa Mitä työelämä voi oppia unelmista urheilijan motivaattoreina, (T. Suvannon kanssa), Likes työelämäpalvelut, Jyväskylä 2002; Mitalijahti, Urheilijan tie huipulle, toimittanut Antti Suvanto. Dialogia, Helsinki 2002; Valmentajakoulutuksen tila Suomessa, (Mikko Häyrisen et al. kanssa), Osallistujaorganisaatiot: KIHU / Suomen Valmentajat ry / Jyväskylän yliopisto / NS, Valmennuskeskukset / Olympiakomitea / SLU / STTL / Suomen Jääkiekkoliitto / Suomen Ammattivalmentajat, 2003─04; Ateena-2004 Olympiakisojen mitali- ja pistesijaehdokkaiden psyykkisen valmennuksen tukiprojekti 2003─2005, (Juri Haninin, Muza Haninan, Jarmo Mäkelän, Risto Koskisen ja Petteri Jousteen kanssa). KIHU, Jyväskylä 2005.

Toimittanut: Voimantuoton ja harjoitettavuuden mekanismit –seminaarit IV, V, VI, VII, (Antti Meron ja Jukka Viitasalon kanssa). Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane 1991, 1993, 1994, 1996.

In English: Online Measurement of Kinematic Characteristics for Javelin. XI International Congress of Biomechanics, (with Jukka T. Viitasalo). In the Book of Abstracts, Amsterdam, The Netherlands, 29 June ─ 3 July 1987, p. 323; Online Measurements of Kinematic Characteristics for the Javelin, (with Jukka T. Viitasalo). In the Biomechanics XI. Free University Press, Amsterdam 1988, p. 582─588; Biomechanics of Javelin throwing, Comparison of Elite Throwers and Decathionists, (with A. Salo, J. Ihalainen and J. T. Viitasalo).The XIV:th International Congress of Biomechanics. In the Books of Abstracts, Edited by S. Bouisset, S. Metral and H. Monod). Societe de Biomechanique, Paris, France 1993, p. 1168─1167; Body Segments Contributions to Javelin Throwing During Final Thrust Phases, (with A. Mero, A. Komi, T. Gregori and R.J. Navarro), Javelin Research of Barcelona Olympics. S.l., 1993; Warm Underwater Stream Massage Improves Recovery from Heavy Physical Exercise, (with J. T. Viitasalo, K. M. Kaappola, R. I. Korjus, T. S. Levola, M. A. Mononen ja H. V. Rusko), European Journal of Applied Physiology 71. S.l., 1995, p. 431─438; Budapest ─ Sevilla project 1998─99, Psychological support and preparation for top track and field athletes, Coaches and the national team during the Budapest EM and Seville MM, (with Juri Hanin and Jarmo Mäkelä), s.l., 1998─99; Rapid Technique Correction using Skill Meditation, Two Case Studies with Olympic Level Track and Field Athletics Experiencing a Performance Slump, (with Juri Hanin, Petteri Jouste and Paul Baxter). Sports Psychologist, 2002, vol. 16, p. 79─99; Rapid Correction of Habitual Errors in Competitive Sport, (Juri Haninin, Muza Haninan, Markko Malvelan, Aatto Uppan, Harry Lyndonin ja Paul Baxterin kanssa). KIHU, Jyväskylä 2006─08.

Auf Deutsch: Messung der Abwurfsschwindigkeit und der Abwurfwinkels beim Speerwurf, (Measurement of Release Velocity and Angle in the Javelin), (zusammen mit Jukka T. Viitasalo), Leistungssport 4. S.l., 1987, s. 39─41.

Urheilusaavutukset. Kultamitali keihäänheitossa Soulin olympialaisissa 1988; keihäänheiton Suomen mestari 1987 ja 1988; SM-hopeaa 1989; ennätys vanhalla keihäsmallilla 89,30 (1985); kaksi Suomen ennätystä 1988 (85,18 ja 86,50); Suomen mestari 1987 ja 1988; voitot Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla 1985, 1988 ja 1989.

Valmentajana: Mikaela Ingberg, keihäs, 1994─2010 (MM pronssia 1995, EM pronssia 1998, EM pronssia 2002, MM 4. 2003); Harri Haatainen, keihäs, 1992─2002 (jun. EM hopeaa 1995, jun. MM hopeaa 1996, jun. EM22 kultaa 1999, sotilaiden MM hopeaa 1999); Juha Laukkanen, keihäs, 1993─2002 (EM 5. 1998); Veera Oksanen, keihäs, 1996─2000 (jun. EM22 pronssia 1999); Heli Rantanen, keihäs, 1999─2000; Mikko Kankaanpää, keihäs, 2003─ (jun. EM 6. 2005, jun. MM 9. 2006, jun. EM22 12. 2007, EM22 kultaa 2009); Tuomas Keto, keihäs, 2007─ (jun. SM kultaa 2008, P-14 SE 2008); Konsta Koskela, keihäs, 2007─ (jun. SM kultaa 2011, maailmantilaston 1. 2012); Tero Järvenpää, keihäs, 2009─.

Riikka Hakkarainen, ammattilaisgolf /fyysinen valmennus 1997─2001; Juho Annala, karting ja F3-rata-autoilu, fyysinen ja henkinen valmennus 1997─2007 (F3 6. 2005); Lapuan Virkiän yleisurheilun juniorivalmennus 2004─; Lapuan korikobrat, B-SM joukkueen fysiikkavalmennus 2009–10; Aaro Vainio, Formula Renault 2009─10.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty. Kuvalla varustettu mitali (kuvanveistäjä Timo Suvanto, 1988); postimerkki julkaistu Ghanassa ja Ugandassa.

Lähteet. Siukonen Markku. Itsenäisen Suomen urheilusankareita. Kariston kirjapaino, Hämeenlinna 2007; Soukola, Timo. Tapio Korjus. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, Studia Biographica 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1997. [Julkaistu 13.10.2004]. [Viitattu 9.8.2013]. www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1828/ ; Ylitalo Teppo. Tapio Korjus. [Viitattu 13.8.2013]. http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=760

Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4250 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry