Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Honkanen, Pekka (1955–)

Museonjohtaja, museoamanuenssi, filosofian maisteri

Suomen Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen on mainio esimerkki siitä, että myös museoalalla on mahdollista tehdä arvokasta ja monipuolista työtä liikunta- ja urheilukulttuurin parhaaksi. Suomen Urheilumuseosäätiö hallinnoi Urheilumuseota, -arkistoa sekä –kirjastoa tietopalveluineen. Museonjohtajan vaativat tehtävät kattavat näin ollen valtakunnallisen erikoismuseon lisäksi miltei urheilun koko kentän. Kolmesta yksiköstä suurelle yleisölle tutuimmasta Urheilumuseosta on kehittynyt kansainvälisesti tunnettu laitos, joka on yksi Euroopan parhaista. Amanuenssina ja johtajana palvelleen Honkasen panos on tässä suhteessa ollut merkittävä.


Ensimmäiset ajatukset Urheilumuseon perustamisesta esitettiin Valtion Urheilulautakunnassa 1923. Jo tuolloin museon yhteyteen ajateltiin liitettävän myös arkisto ja kirjasto. Maisteri Toivo Okkola alkoi vetää museon perustamishanketta 1925. Lopulliset tilat osoitettiin vastavalmistuneen Olympiastadionin läntisen sivun siipirakennukseen, ja yleisölle Urheilumuseo avattiin keskellä jatkosotaa 6.8.1943. Suomen Urheilumuseo on tänä päivänä nykyaikainen koko perheen museo, joka tarjoaa tietoa, tarinoita, elämyksiä ja viihdettä. Museon koko palvelutoiminta perustuu suunnitelmallisesti kartutetuille esine- ja valokuvakokoelmille. Urheilumuseon tavoitteena on säilyttää mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti eri aikojen suomalaista urheilua. Historian lisäksi museo tallentaa myös nykypäivää.

Arkeologiaa pääaineenaan opiskelleen Honkasen kelpoisuus museonjohtajana on kokeiltu ja päteväksi havaittu erityisesti 1990-luvulla tapahtuneissa kahdessa laajennusprojektissa, jotka olivat talouden, suunnittelun ja myös käytännön kannalta mittavia haasteita. 1991─1992 toteutetussa laajennuksessa museo sai uuden vaihtuvien näyttelyiden tilan sekä varasto- ja toimistotiloja. 1997─1998 museon näyttelytiloja laajennettiin kattoa korottamalla. Viimeksi mainitun yhteydessä uudistettiin lisäksi museon perusnäyttely.

Valtiovalta, ministeriöt ja muut museot ovat laajasti hyödyntäneet Honkasen asiantuntemusta. Hän on toiminut muun muassa selvitysmiehenä Vrouw Marian hylkyä tutkittaessa, missä toimessa punnittiin hänen tietämystään sekä arkeologiasta että museoalalta. Tämän lisäksi hän on vaikuttanut museopoliittisen toimikunnan jäsenenä, Suomen Taideteollisuusmuseon säätiön hallituksen varapuheenjohtajana sekä radiossa ja televisiossa liikunta- ja urheilukulttuurin asiantuntijana. Suomen Urheilumuseo on Honkasen kaudella valvonut ja ohjannut tehtävänsä mukaisesti menestyksellä Suomen Pesäpallo-, Jalkapallo- ja Jääkiekkomuseon toimintaa.

Kiitos johtajan aktiivisuuden, on museo myös saanut laajasti kansainvälistä tunnettuutta onnistuneiden yhteistyöprojektien ja esimerkiksi näyttelyiden välityksellä. Näihin liittyen kannattaa yksittäistapauksena mainita hanke Matti Nykäsen mitalikokoelman museoimiseksi. Nykäsen jouduttua urheilu-uran päätyttyä taloudellisiin vaikeuksiin, päätyivät hänen mitalinsa velkojen pantiksi. Yhtyneiltä Kuvalehdiltä tulleen aloitteen jälkeen mitalit lunastettiin Hymy-lehden varoilla, tarkoituksena luovuttaa ne myöhemmin osaksi Urheilumuseon kokoelmia. Marraskuussa 1994 Urheilumuseo avasi mitalien ”markkina-arvon” määrittämiseksi kansalaiskeräyksen. Huhtikuun 1995 lopussa päättynyt keräys ei aivan saavuttanut tavoitettaan, mutta mitalit lunastettiin osaksi Suomen Urheilumuseon kokoelmia 220 000 markalla. Ne asetettiin museokävijöiden nähtäville 11.5.1995. Mitalien lopullisesta omistusoikeudesta käytiin kuitenkin oikeusprosessia aina vuoteen 1999 asti, jolloin hovioikeus vahvisti mitalien olevan Urheilumuseosäätiön omaisuutta.

Museon johtaja ja henkilökunta ovat hoitaneet esimerkillisesti talouttaan, mistä kertoo laitoksen itse hankkimien tulojen merkittävä osuus koko Urheilumuseosäätiön budjetissa. Honkanen on aktiivisesti ja aloitteellisesti pitänyt yllä hyviä suhteita niin sidosryhmiin kuin mediaankin, osallistunut klubitoimintaan ja tehnyt monella tapaa Urheilumuseota tunnetuksi. Häntä voi luonnehtia hyvin pidetyksi ja arvostetuksi keskustelukumppaniksi eri puolilla suomalaista urheiluelämää. Työkuvioiden ulkopuolella Honkaselle rakkaita harrastuksia ovat muun muassa numismatiikka (erityisesti englantilaisten rahojen keräily) sekä jalkapallon suurseura, Manchester United.


Liiteosio

Pekka Olavi Honkanen. S 19.4.1955 Helsinki. V Pentti Olavi Honkanen ja Hilkka Elina Honkanen.

Ura. Ylioppilas Oulunkylän yhteiskoulusta 1974; humanististen tieteiden kandidaatti 1978, filosofian kandidaatti 1981, filosofian maisteri 1986; eripituisia määräaikaisia työsuhteita (kaivaja, tutkimusavustaja, tutkija; yht. 2 v. 5 kk.); Museoviraston esihistorian toimistossa 1975─81; arkeologisen kaivauksen piirtäjä ja laitostehtäviä Helsingin yliopiston arkeologian laitoksella 1979; sivutoiminen esihistorian tuntiopettaja Helsingin yliopistolla 1981─83; museoamanuenssi Suomen Urheilumuseosäätiössä 1982─89, museonjohtaja 1989─ . Oto: Taideteollisuusmuseon johtaja Suomen Taideteollisuusmuseon säätiössä 1999 (3 kk.); toimitusjohtaja Urheiludata Osakeyhtiössä 2000─.

Luottamustoimet. FC Gnistanin johtokunnan jäsen 1977─78; Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijoiden aineyhdistys Fibula ry:n hallituksen varapuheenjohtaja 1978─79; Suomen Museoamanuenssit ry:n hallituksen jäsen 1986─87; Museoalan Ammattiliiton hallituksen jäsen 1987─90; Skandinaavisen Museoliiton Suomen osaston työvaliokunnan jäsen 1986─99; Suomen Pesäpallomuseoyhdistys ry:n jäsen 1989─; Suomen Museoliiton hallituksen jäsen 1989─91 ja varapuheenjohtaja 1991─95; Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) museotyöryhmän jäsen 1989─96; Kansainvälisen Museoneuvoston (ICOM) Suomen osaston puheenjohtaja 1990─96; Opetusministeriön asettaman kulttuurihallinnon sekä liikunta- ja nuorisotoimen tietojärjestelmien kehittämisprojektin työryhmän jäsen; Suomen Jalkapallomuseon hallituksen jäsen 1994─; Suomen Jääkiekkomuseon hallituksen jäsen 1995─; Suomen Taideteollisuusmuseon säätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1997─2002; Opetusministeriön asettaman museopoliittisen toimikunnan (Museo 2000) jäsen 1998─99; Valtioneuvoston nimeämä Suomen Käsityön Museon neuvottelukunnan jäsen 2000─; Opetusministeriön nimeämä selvitysmies koskien Vrouw Maria –hylkyä 1999─2000; The 2nd FIS Ski Historical Conference –järjestelytoimikunnan jäsen 2001; Opetusministeriön nimeämä jäsen urheilijoiden tunnustuspalkinto –työryhmässä 2002─; Jalkapallon Sarjaseurat ry:n puheenjohtaja 2003─08.

Radio Suomen urheiluvisan kysymysten laatija ja tuomari 2000─; Yle TV 2:n Elmo-tietokilpailun tuomari 2000; Suomalaiset Olympiamitalistit –sarjan asiantuntija (Urheilukanava) 2003─08; Historia-lehden kolumnisti 2009─. Asiantuntija, luennoitsija ja puheenjohtaja lukuisissa kv. museoalan ja urheilumuseoiden kokouksissa sekä kongresseissa, esitelmiä ja luentoja myös Helsingin yliopistossa ja museoalan seminaareissa.

Ansiomerkit. Suomen Jääkiekkoliiton ansioviiri 2002; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 2005.

Tuotanto. Julkaisut: Uudenmaan kansainvaellus- ja merovingiaika. Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste nro. 26. Helsinki 1981 (163 s.)

Artikkelit: Esitelmä Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistoimintakomitean arkeologian työryhmän symposiumissa Leningradissa 1981; Varhaiskeskiajan asutusyksikköjen määrittäminen myöhäisrautakautisten kalmistojen perusteella (julkaistu venäjäksi). Leningrad 1984; Trade and Trade Routes in the Province of Uusimaa during the Iron Age – a general Approach. Kontaktstensil 21. Kobenhavn 1982 (4 s.); Pronssi- ja rautakauden asutustutkimuksen metodeja ja ongelmia (yhdessä Tapio Segerin kanssa). Karhunhammas 7. Turun yliopisto 1983 (3 s.); Kadonneen aarteen metsästystä Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseon julkaisusarja Narinkka 1984; Specialized Museums and Special Settings. The Sports Museum of Finland. Museum. Unesco 1988 (2 s.); Mäkihypyn historia Suomessa. Latua. Hiihtomuseon julkaisuja n:o 1. Lahti 1989 (10 s.); Museo-lehden pakinoitsija (nimimerkki Maxwell) 1989─92; Lasse Viren. Välähdyksiä Suomen urheilusta. Suomen Urheilumuseosäätiö 1998 (2 s.); Mäen herra (Matti Nykänen) sekä Maailman tunnetuin herrasmiespelaaja (Bobby Charlton), HS-tähdet. Vuosisadan 100 parasta urheilijaa. WSOY 2000 (molemmat 2 s.); Museoiden yritysyhteistyö ja sponsorointi. Osma. Suomen Museoliiton juhlakirja 2003 (3 s.); Volmari Iso-Hollo ja ylimääräinen kierros sekä Viimeiset oikeat olympiakisat? Soihdunkantajat. Suomen Urheilumuseosäätiö 2004 (edellinen 3 s., jälkimmäinen 4 s.); Matti Nykäsen mitalit. Viestinviejät. Suomen Urheilumuseosäätiö 2005 (5 s.). Lukuisia artikkeleita muun muassa Helsingin Sanomissa, Veikkaajassa, Suomen Urheilulehdessä, Mitali-lehdessä sekä museoalan lehdissä.

Selvitykset: Selvitys Taideteollisuusmuseosta 1996─1999. Tilaaja Suomen Taideteollisuusmuseon säätiön hallitus (12 s.). 8.5.1996; Arabianrannan museokokonaisuusselvitys. Tilaaja Art and Design City. Helsinki (12 s.). 29.11.1996; Suomen museoiden taloudellisia kehityspiirteitä 1990-luvulla. Museopoliittiselle toimikunnalle tehty selvitys 9/1999 (8 s.); Selvitys Vrouw Maria –hylystä. Tilaaja Opetusministeriö (32 s.). 17.1.2000; Selvitys Suomen aluevesillä sijaitseviin yli sata vuotta vanhoihin hylkyihin liittyvistä oikeuksista. Tilaaja Opetusministeriö (16 s.). 15.5.2000; Keravan museotoimen selvitys. Tilaaja Keravan kaupunki (17 s.). 5.6.2000; Selvitys Vantaan kaupunginmuseosta. Tilaaja Vantaan kaupunki (13 s.). 6.6.2001.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet.

Kirjoittaja(t): Mikko Mäkinen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3631 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry