Uutuuskirja Kaikkien oikeus liikkua – Satu Lidman

Historioitsija Satu Lidmanin uudessa kirjassa Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria (2024) tarkastellaan suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolelta […]

Lue lisää »

CfP: IJHS: Sport and history in small states and non-sovereign territories

Submitted by Matthew McDowell on 02/12/2024 – 7:58pm Announcement Type Call for Papers February 12, 2024 – May 31, 2024 […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2024 Call for abstracts – Extended deadline

Dear ISHPES members, The submission deadline has been extended to March 15, 2024. Please see the original call for abstracts […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Viherkenttä, Antero (1933–2011)

Kouluopettaja, urheilutoimittaja ja -tiedottaja

Antero Viherkenttä tuli tunnetuksi ensin radion ja sitten television mukaansatempaavana ja asiantuntevana urheiluselostajana. Hän oli nuoruudessaan huipputason pesäpalloilija, mutta oli aina kiinnostunut kaikesta urheiluun liittyvästä. Merkittävän työn hän teki monien lajiliittojen tiedotustehtävissä.


Antero Viherkentän äiti Lyyli oli kansakoulun opettaja Myllykoskella Kymenlaaksossa 1950-luvulla. Antero innostui kotiseudullaan pesäpallosta. Hän pelasi Myllykosken Kilpa-Veikkojen joukkueessa mestaruussarjassa juonikkaana lukkarina ja opiskeli äitinsä tapaan opettajaksi.

Viherkenttä eli ”Vipu” oli 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa vuosikausia Suomen parhaita pesäpalloilijoita. Hänet valittiin useaan kertaan kesäisiin arvo-otteluihin. Suomen Pesäpalloliitto valitsi hänet 1959 vuoden lukkariksi, ja kolmena vuonna hänen joukkueensa, ensin Kouvolan Pallonlyöjät ja sitten helsinkiläinen Puna-Mustat, saavutti mitalin mestaruussarjassa.

Pesäpalloliitto etsi toiminnanjohtajaa 1962. Valituksi tuli 28-vuotias opettaja Antero Viherkenttä. Hän johti liiton toimintaa kolme vuotta, ja sai aikaan useita uudistuksia mielestään vähän vanhoillisen liiton työhön. Hän kuitenkin palasi opettajaksi, ja alkoi yhä enemmän innostua myös urheilutoimittajan työstä, kun oma aktiiviura pesäpallokentillä päättyi.

Viherkenttä työskenteli 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa aktiivisesti Maaseudun Tulevaisuuden ja Uuden Suomen urheiluavustajana. Hän alkoi tehdä urheilujuttuja myös radioon. Radiotyö kiehtoi yhä enemmän, ja 1976 Viherkentästä tuli Yleisradion vakinainen urheiluselostaja.

Pesäpallo oli Viherkentän ykköslaji aktiiviurheilijana, mutta hän oli nuoruudestaan lähtien hyvin innostunut kaikesta urheiluun liittyvästä. Radiotoimittajana, ja myöhemmin vuodesta 1992 TV 2:n palveluksessa, hän kunnostautui erityisesti painin, ampumahiihdon ja suunnistuksen selostajana. Hänestä tuli erittäin monipuolinen urheilun historian, nykyhetken ja sääntöjen asiantuntija, joka hallitsi myös järjestöasiat. Ammattitaitoaan lisätäkseen hän hankki tietoja esimerkiksi urheilijoiden fyysisestä ja henkisestä valmentamisesta.

Viherkentän ehkä tunnetuin televisioselostus oli Pertti Ukkolan finaaliottelu Montrealin olympiakisojen 1976 painikilpailuissa. Selostaja itsekin piti sitä uransa huipentumana. Painista hän oli kiinnostunut jo poikasena Myllykoskella.

Selostajana Antero Viherkenttä oli mukaansa tempaava ja asiantunteva, hän oli aina selostuksessa koko sielullaan mukana. Hän selosti tarvittaessa minkä tahansa lajin tapahtumia, ja osoitti lentopallon, pesäpallon, hiihdon, jääkiekon ja suunnistuksen yhteydessä tietämyksensä korkean tason. Hän jäi televisiosta eläkkeelle 63-vuotiaana 1997.

Verbaalisesti lahjakkaana tunnelman luojana Viherkenttä kunnostautui suunnistuksen Jukolan viestin yölähetyksissä, jotka aloitettiin 1970-luvun lopulla. Suunnistus oli yksi hänen suosikkilajeistaan. Hänet kutsuttiin Jukolan viestin taustayhdistyksen Kaukametsäläisten jäseneksi, ja järjestäjien pyynnöstä hän kirjoitti useana vuonna Jukolan viestin sanoman, jonka voittajajoukkueen ankkuri luki yleisölle maaliintulon jälkeen.

Antero Viherkenttä vaikutti suomalaiseen urheilukulttuuriin merkittävästi radion, television ja lehtien toimittajana, mutta sen ohessa hänellä riitti paljon aikaa urheilujärjestöjen luottamustehtäviin. Hän oli 1965 perustamassa urheiluseura Vuosaaren Viikinkejä, ja oli seuran ensimmäinen puheenjohtaja. Hän kuului myös pesäpalloseura Puna-Mustien johtokuntaan ja oli useissa Pesäpalloliiton asiantuntijatehtävissä toiminnanjohtajavuosiensa jälkeen. Luotuaan valtakunnallisen uran toimittajana hän sai kutsun lukuisien järjestöjen tehtäviin. Hän kieltäytyi johtokuntapaikoista kiireisiinsä vedoten, mutta toimi lukuisien urheilujärjestöjen asiantuntijavaliokunnissa jäsenenä ja puheenjohtajana, sekä liittojen lehtien toimittajana ja toimituskuntien jäsenenä.

Hyvänä organisaattorina Viherkenttä kunnostautui myös painin Euroopan mestaruuskilpailujen 1973 ja lentopallon EM-kilpailujen 1977 lehdistöpäällikkönä. Hänen äänensä oli kansalle tuttu radiosta ja televisiosta. Ääntä kuultiin myös monien merkittävien urheilukilpailujen kuuluttajana, esimerkiksi Lahden MM-hiihdoissa 1978.


Liiteosio

Jorma Antero Viherkenttä (alkuaan Kolström) S 28.12.1933 Hartola, K 1.7.2011 Helsinki. Vanhemmista ei tietoja.

Ura. Ylioppilas 1952; opettajatutkinto Helsingin Opettajakorkeakoulussa 1956. Kansakoulunopettajana Kouvolassa ja Helsingissä 1956─62; Suomen Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja 1962─65; Yleisradion radiourheilun toimittaja 1976─92 ja TV 2:n urheilutoimittaja 1992─97.

Luottamustoimet. Suomen Pesäpalloliiton hallituksen jäsen 1965─68 ja liittovaltuuston jäsen 1976─84; Urheilutoimittajain Liiton hallituksen jäsen 1984─86. Useiden lajiliittojen valiokuntien jäsen ja puheenjohtaja.

Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; Vuoden urheilutoimittaja (Suomen Valmentajat ry) 1980; Suomen Painiliiton kultainen ansiomerkki 2006.

Tuotanto. Pesäpalloa isästä poikaan, [Pesäpalloliiton 50-vuotishistoriikki]. Avustajana Erkki Merinen. Suomen Pesäpalloliitto, Helsinki 1972.

Urheilusaavutukset. Pesäpallossa SM-hopea 1960 (Kouvolan Pallonlyöjät) ja 1963 (Puna-Mustat); SM-pronssi 1959 (KPL); Vuoden lukkari 1959; kolme Itä-Länsi-ottelua; kuusi Liitto-Lehdistö-ottelua.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Paikoillenne, valmiit… Suomen urheilutoimittajat 2006. Päätoim. Juha Kanerva. Toimituskunta: Kari Hagfors et al. Urheilutoimittajain Liitto, Helsinki 2006.

Kirjoittaja(t): Antti O. Arponen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3888 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry