Laine, Aaro (1908–1986)
Sosiaalineuvos, urheilutoimittaja, urheilujohtaja
Aaro Laine teki merkittävän uran maamme suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien urheilutoimituksen päällikkönä. Hän oli koko ikänsä kiinnostunut myös urheilun järjestötoiminnasta, erityisesti nuorisourheilusta, ja toimi 27 vuotta valtakunnallisen nuorisourheilujärjestön johtokunnassa. Helsingin Sanomista hän siirtyi työuransa lopuksi urheilun keskusjärjestön SVUL:n pääsihteeriksi.
Aaro Laine oli 1930-luvulla maajoukkueen pituushyppääjä ja kansallisen kärkipään pikajuoksija. Yleisurheilun SM-kilpailuissa 1935 Kotkassa hän voitti pituushypyn mestaruuden tuloksella 744. Se säilyi SM-kilpailujen ennätyksenä 23 vuotta, kunnes kesällä 1958 Jorma Valkama hyppäsi Kalevan kisoissa pidemmälle.
Laine voitti pituushypyn Suomen mestaruuden neljä kertaa, ja oli lisäksi kaksi kertaa toinen ja kaksi kertaa kolmas 1932─1939. Hänen ennätyksekseen jäi 1935 hypätty 744. Sinä vuonna Euroopassa vain kuusi miestä hyppäsi pidemmälle.
Hän juoksi 100 metriä 10,9 vuonna 1937 ja kuului Viipurin Urheilijoiden 4×100 metrin viestijoukkueeseen, joka voitti Suomen mestaruuden 1937─1939. VU:n kvartetti juoksi kesällä 1938 Suomen ennätyksen 4×200 metrillä.
Laineen aktiiviura päättyi talvisotaan. Hän oli ollut mukana urheilun järjestötoiminnassa Viipurissa jo nuorukaisiästä lähtien. Hänestä tuli kuuluisan voimisteluseuran Kelkkalan Kisailijoiden sihteeri 19-vuotiaana 1928, ja myöhemmin seuran puheenjohtaja. Laine kilpaili seuransa voimistelujoukkueessa.
SVUL:n Viipurin piiri valitsi Aaro Laineen nuorisojaoston puheenjohtajaksi 23-vuotiaana 1932 ja piirin sihteeriksi 1938. Tarmokas ja järjestelykykyinen nuorukainen oli kiinnostunut nuorisotyöstä, ja hänet valittiin 1937 Poikaurheiluliiton johtokuntaan. Liiton nimeksi tuli 1939 Suomen Poikaurheiluliitto, vuodesta 1950 Suomen Poika- ja Tyttöurheiluliitto, ja lopulta vuodesta 1959 SVUL:n Nuoret. Laine kuului järjestön johtokuntaan 27 vuotta, joista viimeiset seitsemän vuotta puheenjohtajana. Eläkevuosinaan hän muisteli viihtyneensä aina parhaiten nuorisourheilun parissa.
Aaro Laineen kotikaupunki Viipuri jäi sotien rauhanneuvotteluissa itärajan taakse. Jatkosodan aikana hän oli ollut sotilasohjaajana. Laine siirtyi evakkoon Helsinkiin. Viipurissa hän oli toiminut useiden lehtien (Karjala, Maakansa, Suomen Urheilulehti) avustajana 1920-luvun loppuvuosista lähtien, ja kirjoittaminen kiinnosti entistä enemmän. Maan suurin sanomalehti Helsingin Sanomat nimitti 1947 Aaro Laineen urheilutoimituksensa päälliköksi.
Urheilutoimittajana Aaro Laine kunnostautui erityisesti pakinoitsijana nimimerkillä ”Mr. A”. Hän kirjoitti nasevia ja kantaa ottavia tekstejä omaperäisellä tyylillään. Hän myös uudisti 1950-luvulla Helsingin Sanomien urheilusivujen sisältöä.
Valtakunnan suurimman sanomalehden urheilupäällikköä arvostettiin ammattikunnan piirissä. Hänet valittiin Urheilutoimittajain Liiton hallitukseen, ja liiton puheenjohtajaksi 1957─1962. Sinä aikana liiton jäsenmäärä lähti kasvuun, ja toiminta alkoi monipuolistua. Urheilutoimittajien määrä suomalaisissa sanomalehdissä lisääntyi, ja alan arvostus parani. Hän jätti puheenjohtajan tehtävät siirryttyään SVUL:n pääsihteeriksi.
Laine toimi luottamustehtävissä seura-, piiri- ja liittotasolla edeten SVUL:n liittohallituksen työvaliokuntaan. Hän oli myös Lappiin suuntautuneen liikuntamatkailun edelläkävijöitä, ja toimi Tunturiladun puheenjohtajana 1949─1955. Kunnalliseen päätöksentekoon hän osallistui urheilulautakunnan jäsenenä ennen sotia Viipurissa ja sotien jälkeen Helsingissä.
Aaro Laineen ura urheiluvaikuttajana huipentui siihen, että hänet valittiin SVUL:n pääsihteeriksi 1963. Tehtävään siirtyessään hän oli 55-vuotias, ja jäi eläkkeelle kymmenen vuotta myöhemmin. Suurimman keskusjärjestön johtavana virkamiehenä hän oli parantamassa keskusjärjestöjen tulehtuneita suhteita ja sopimassa TUL:n kanssa avoimesta kilpailutoiminnasta. Hänen pääsihteerikaudellaan SVUL rakennutti uuden toimitalon Helsingin Topeliuksenkadulle, ja SVUL:n jäsenliittojen määrä kasvoi 27:stä 40:een. Pääsihteeri Laine osallistui myös SVUL:n omistaman Suomen Urheiluopiston kehittämiseen Heinolan maalaiskunnan Vierumäellä.
Pääsihteerinä Lainetta arvostettiin vankasta järjestökokemuksesta. Hän oli hyvä puhuja ja sujuva esiintyjä, sekä tietysti aktiivinen kirjoittaja. Virkansa puolesta hän oli 1960-luvulla muutaman vuoden SVUL:n äänenkannattajan Suomen Urheilulehden vastaava päätoimittaja. Jäätyään eläkkeelle hän toimi Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön asiamiehenä, ja 1920-luvulla alkanut ura urheiluvaikuttajana päättyi vasta 1980-luvulle tultaessa.
Liiteosio
Aaro Anshelm Laine S 5.3.1908 Viipuri, K 28.9.1986 Helsinki. V järjestelymestari Oskari Laine ja Sandra Leinonen.
Ura. Merkonomi (1930); konttoristi ja laborantti 1930─39; SVUL:n järjestötarkastaja 1945─46; Helsingin Sanomien urheiluosaston päällikkö 1947─62; SVUL:n pääsihteeri 1963─73.
Luottamustoimet. SVUL:n liittohallituksen työvaliokunnan jäsen 1957─62; SVUL:n Viipurin piirin sihteeri 1938─44; SVUL:n Helsingin piirin varapuheenjohtaja 1955─63; Suomen Poika- ja Tyttöurheiluliiton / SVUL:n Nuorten johtokunnan jäsen 1937─63, varapuheenjohtaja 1948─56 ja puheenjohtaja 1957─63; Suomen Nyrkkeilyliiton sihteeri 1944─45; Urheilutoimittajain Liiton hallituksen jäsen 1948─53 ja 1956─62 sekä puheenjohtaja 1957─62; Suomen Urheiluopiston johtokunnan jäsen 1963─73; Otaniemen Urheilusäätiön hallituksen jäsen 1958─72; Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön asiamies 1973─81.
Ansiomerkit. Sosiaalineuvoksen arvonimi; Suomen urheilun kultainen ansioristi; SVUL:n kunniajäsen; SVUL:n Nuorten kunniajäsen; SVUL:n Helsingin piirin kunniajäsen; Urheilutoimittajain Liiton kunniajäsen; Viipurin Urheilijain kunniajäsen; Suomen Leijonan ritarimerkki; 3. luokan Vapaudenristi.
Tuotanto. Nykyaikainen valmennusopas. Teksti: Suomen Hiihtoliiton koulutus- ja valmennusorganisaatio Heikki Kantolan johdolla ja Aaro Laine. Toimittanut Jaakko Kahila. Suomen Hiihtoliitto / Helsingin Sanomat, Helsinki 1973.
Toimittanut: Valle Resko, kappale Suomen nyrkkeilyn historiaa. Viipurin nyrkkeilijät, Lappeenranta 1944; Karjalan Urheilijat 1921─1945, kappale Viipurin hiihtourheilun historiaa. Sanoma Oy, Helsinki 1946; Kinttupoluilta kisoihin, Suomen Poika- ja Tyttöurheiluliiton 40-vuotisjulkaisu. Yhdessä Erkki Heleniuksen kanssa. Sarja Suomen Poika- ja Tyttöurheiluliitto r.y. 8. Suomen Poika- ja Tyttöurheiluliitto, Lahti 1955; Suomen suurkisat 1956, 28.6. ─1.7. Yhdessä Sakari Arton ja Tauno Pöyryn kanssa. Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, Pitäjänmäki 1956; Karjalan urheilu, SVUL:n Etelä-Karjalan (Viipurin) piiri vv. 1906─1965. Yhdessä Erkki Komulaisen ja Eino Reposen kanssa. SVUL:n Etelä-Karjalan piiri, Helsinki 1958.
Urheilusaavutukset. Suomen mestaruus pituushypyssä 1935─37 ja 1939 sekä 4×100 metrin viestissä 1937─39, 10 maaottelua.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Suomen urheilu, SVUL 1900─1980. Toim. Antti O. Arponen. Toimituskunta Esko Sarvikas (pj) et al. Artikkeliavustajat Kaarlo Hartiala et al. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Helsinki 1981; Suomen urheilutoimittajat 1986. Toim. Antti O. Arponen. Urheilutoimittajain Liiton matrikkelitoimikunta: Ilmo Lounasheimo (pj) et al. Urheilutoimittajain Liitto, Helsinki 1986; Arponen, Antti O. Amatööreistä ammattilaisiksi, Urheilutoimittajien Liitto 1931─1991. Urheilutoimittajien Liitto, Helsinki 1991.
Kirjoittaja(t): Antti O. Arponen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 4156 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry