Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Vierto, Kalle (1886–1968)

Suojeluskuntajärjestön sotilasohjaaja, tunturihiihdon uranuurtaja, kapteeni, huoltopäällikkö

Kalle Vierto toimi Suojeluskuntajärjestön urheilusta vastaavana sotilasohjaajana ja keskittyi erityisesti hiihtourheiluun. Hän oli tunturihiihdon pioneereja 1930-luvulla. Vierto toimi 25 vuotta SVUL:n hiihtojaoston ja SHL:n johtokunnan jäsenenä sekä 15 vuotta SVUL:n Keski-Suomen piirin jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Sotien jälkeen oli Metsämiesten urheilutoiminnan käynnistäjiä ja Metsäurheilun hallituksen jäsen. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Kalle Vierto syntyi Jyväskylässä 10. joulukuuta 1886. Hän kuului nuorukaisena Jyväskylän seminaarin Jyskyt -seuraan 1905─1909 ja voimisteli Tampereen voimistelu- ja urheilujuhlilla (1906) Jyväskylän seminaarin joukkueessa. Lisäksi Vierto harrasti yleisurheilua ja hiihtoa. Hän suoritti kansakoulun opettajaseminaarin loppuun, jonka jälkeen toimi kansakoulun opettajana Soinin kivijärvellä (1909─1914) ja Taimelassa (1914─1920).

Vierto oli perustamassa 1914 Lehtimäen Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosastoa, jonka puheenjohtajana hän toimi neljä vuotta. Vierto oli 1912─1918 Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Alavuuden piirin urheilutoiminnan jäsen. Hän toimi myös Jyväskylän Kisa-Tovereiden harjoitusten johtajana 1920 ja myöhemmin hänestä tuli seuran johtokunnan jäsen 1922.

Kansakoulun opettajan työ ei oikein enää kiinnostanut nuorta Kalle Viertoa, joka siirtyi urheiluinnostuksensa siivittämänä Suojeluskuntajärjestön III sotilasohjaajaksi eli urheiluohjaajaksi (1920). Tässä tehtävässä hän toimi 16 vuotta aina 1936 asti. Välillä (1925─1926) hän hoiti myös Jyväskylän seminaarin voimistelun ja terveysopin lehtoraattia. Vierto teki lisäksi liikuntakasvatukseen liittyvät opintomatkat Hollantiin, Saksaan ja Tanskaan. Lisäksi hän suoritti lukuisia urheilu- ja sotilastäydennyskursseja. Suojeluskuntalaisena Vierto toimi lähellä Lapuanliikettä ja oli 1930 toteutetun poliittisen tapahtuman, 12 0000 miehen ns. talonpoikaismarssin apulaiskomentajana. Suojeluskuntien urheiluohjaajan tehtävistä Vierto siirtyi Suomen Hiihtoliiton tunturihiihtokurssien johtajaksi 1936─1938 toimien Vierumäellä ja Lapissa sekä opetti lukuisilla mäenlasku- ja tuomarikursseilla Suomessa.

Kalle Vierto toimi myös muissa urheilun järjestöpuolen pitkäaikaisissa luottamustehtävissä: pitkäaikaisimmat tehtävät hänellä olivat 15 vuotta SVUL:n Keski-Suomen piirin jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä 25 vuotta SVUL:n hiihtojaoston ja SHL:n johtokunnan jäsenenä, josta puheenjohtajana 1941─1942. Hän oli Jyväskylän Ladun perustaja jäsen (per. 12.2.1941) ja ensimmäinen puheenjohtaja. Jyväskylän kunnanvaltuustossa vierähti yksi vaalikausi.

Jatkosodan aikana hänet nimitettiin Naarajärven sotavankileirin (Sotavankien järjestelyleiri n:o 2) komentajaksi 1941─1944. Naarajärvi oli suomalainen jatkosodan aikainen sotavankileiri Pieksämäellä, jonka kautta kulki kaiken kaikkiaan lähes 10 000 sotavankia; enimmillään vankiluku oli noin 2 500. Järjestelyleiriltä vangit lähetettiin varsinaisille sotavankileireille.

Sotien jälkeen Vierto piti ilmeisesti hieman matalaa profiilia. Toiminta sotavankileirin päällikkönä ei ollut varsinainen meriitti sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä käyvässä Suomessa. Vierto jatkoi nähtävästi urheilutoimintaansa Jyväskylän Kisa-Tovereissa, jonka 50-vuotis historiikin kirjoittajiin hän kuuluu (1962). Vierto toimi lisäksi Metsämiesten urheilutoiminnan yhtenä käynnistäjänä 1948 ja Metsäurheilun hallituksen jäsenenä. Metsäurheiluliitto on edelleen voimissaan. Sen toimintaan kuuluvat metsätaitosuunnistus, metsätaitohiihto, vastaavien lajien viestikilpailut ja tukkilaistaitokisat. Viertoa muistettiin urheilupiireissä myös huomionosoituksilla: hänelle myönnettiin Suomen Urheilun hopeinen ansioristi 1948 ja myöhemmin vielä ansioristi sekä muita urheiluun liittyä kunniamerkkejä.


Liiteosio

Kalle Kustaa Vierto S 10.12.1886 Jyväskylä, K 11.6.1968 Jyväskylä. V Kustaa Herbert Nyström ja Sofia Jaakontytär Kuusisto.

Ura. Kansakoulun opettajaseminaari; kansakoulun opettajana Soinin kivijärvellä (1909─1914) ja Taimelassa (1914─1920); liikuntakasvatukseen liittyvät opintomatkat Hollantiin, Saksaan ja Tanskaan; lukuisia urheilu- ja sotilastäydennyskursseja.

Suojeluskuntajärjestön III sotilasohjaaja (urheilu) 1920─1936; Jyväskylän seminaarin voimistelun ja terveysopin lehtoraatti 1925─1926; Suomen Hiihtoliiton kouluttajana 1936─1938 (tunturihiihtokurssien johtajana Vierumäellä ja Lapissa sekä opetti lukuisilla mäenlasku- ja tuomarikursseilla Suomessa).

Luottamustoimet. 15 vuotta SVUL:n Keski-Suomen piirin jäsenenä ja varapuheenjohtajana; 25 vuotta SVUL:n hiihtojaoston ja SHL:n johtokunnan jäsenenä, josta puheenjohtajana 1941─42; Metsämiesten urheilutoiminnan käynnistäjiä 1948 ja Metsäurheilun hallituksen jäsen; Jyväskylän Ladun perustajajäsen (per. 12.2.1941) ja ensimmäinen puheenjohtaja; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Alavuuden piirin urheilutoiminnan jäsen 1912─18; kuului Jyväskylän seminaarin Jyskyt -seuraan 1905─09; perustamassa Lehtimäen Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluosastoa 1914, puheenjohtajana neljä vuotta; Jyväskylän Kisa-Tovereiden johtokunnan jäsen 1922.

1930 toteutetun 12 0000 miehen ns. talonpoikaismarssin apulaiskomentaja; Jyväskylän kunnanvaltuuston jäsen neljä vuotta.

Ansiomerkit. III lk. vapaudenristi miekkoineen; IV lk. vapaudenristi miekkoineen; Valkoisen Ruusun ritariristi; Vapaussodan II lk. mitali; Vapaussodan muistomitali; Talvisodan muistomitali; Rintamamiesliiton ansiomitali.

Suomen Urheilun (liikuntakulttuurin ja urheilun) kultainen ansioristi; Suomen Urheilun hopeinen ansioristi 1948; Olympialaisten ansiomitali; SHL:n kultainen ansiomerkki; SVUL:n Keski-Suomen piirin kultainen ansiomerkki; Jyväskylän Kisa-Tovereiden kultainen ansiomerkki; Ivar Wilskman plaketti sekä Ivar Wilskman mitali.

Ruotsin valtion vss mitali; Puolan valtion diplomi ja ansiomerkki urheilu- ja ampuma-ansioista.

Tuotanto. Lampinen Huki, Nousiainen Reima, Vierto Kalle. Jyväskylän Kisa-Toverit 1912─1962. Jyväskylän Kisa-Toverit, Jyväskylä 1962.

Urheilusaavutukset. Tampereen voimistelu- ja urheilujuhlilla Jyväskylän seminaarin voimistelujoukkueessa (2. sija) 1906; harrasti yleisurheilua ja hiihtoa, jossa I luokan suoritusmerkki; toimi Jyväskylän Kisa-Tovereiden harjoitusten johtajana 1920; valmennustoiminta Suomen Hiihtoliitossa (ks. ed.).

Veli, Paavo Vierto (1915─1941), oli mäkihyppääjä, joka Cortina d’Ampezzon MM-kisoissa 1940 voitti Suomelle mäkihypyn ensimmäisen maailmanmestaruuden. Kisojen MM-arvo tosin peruutettiin 1946. Paavo Vierto kaatui 1941 Ukrainassa suomalaisena SS-miehenä, juuri ennen kuin hänen olisi pitänyt aloittaa Saksan hiihtojoukkueen valmentajana.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Naarajärven sotavankileirin kirjuri Esko Oksala muistelee. [Viit. 28.2.2013]. www2.6net.fi/alavus/perinnehuone/oksalaes.htm; Puolustusvoimiemme upseeristo ja virkamiehistö 1934. Toimittanut Y. S. Hämeen-Anttila. Otava, Helsinki 1933; Vasara Erkki. Valkoisen Suomen urheilevat soturit. Suojeluskuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina 1918─1939. Bibliotheca historica 23. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1997.

Kirjoittaja(t): Jari Kanerva

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3280 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry