Selin, Sakari (1924–2014)
TUL:n urheiluvaikuttaja, tuotantojohtaja, lehtimies, kirjailija
Arvostettu lehtimies ja kirjailija Sakari Selin harrasti urheilua nuoruudessa monipuolisesti. Lajikirjoon kuului muun muassa lentopalloa, poikanyrkkeilyä ja telinevoimistelua. Työväen Urheiluliiton toiminnassa Selin oli mukana eri jaostoissa ja liittotoimikunnassa. Työurallaan Selin työskenteli pitkään Kansan Uutisten urheilutoimituksen päällikkönä. Myöhemmin häntä kutsui tuotantojohtajan virka Oy Veikkaus Ab:ssa. Kirjailijana Selin on kirjoittanut useita arvostettuja teoksia, kuten ”Kapina joka kukistettiin – Sotapäiväkirja Budapestista”. Kiitokseksi elämäntyöstään Sakari Selinille on myönnetty Työväen Urheiluliiton aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Sakari Selin syntyi 26.7.1924 Virroilla. Urheilu-urallaan Selin harrasti ns. siviilivoimisteluksi kutsuttua, ilmeisesti kuntovoimistelua, ja telinevoimistelua 1933─1935 sekä poikanyrkkeilyä 1935─1938. Mieluisia aktiviteetteja olivat myös retkeily ja suunnistus 1938─1942. Lisäksi Selin otti osaa lentopallotoimintaan Suomessa organisaattorin ja harrastajan roolissa 1946─1954. Myöhemmin hän osallistui Unkarissa sarjatoimintaan lentopallossa 1954─1957.
Koulutaival alkoi Selinillä kansakoulusta, jonka jälkeen hän opiskeli kaksi vuotta ammattikoulussa. Sieltä hän jatkoi ammattilaiskouluun kahdeksi vuodeksi. Tampereen työväenopistolla Selin suoritti opintojaan eteenpäin ja kansankorkeakoulusta kertyi vielä lisää koulutusta. Lehti- ja radioalan opintoja Selin suoritti ollessaan Budapestissä.
Urheilun seura- ja järjestötasolla Selin liittyi Tampereen Kilpaveljien jäseneksi 1933 ja osallistui sen eri jaostojen toimintaan. Helsingin Jyryn jäseneksi Selin liittyi 1947, jonka jälkeen hän siirtyi Roihuvuoren Urheilijoiden jäseneksi 1967. Selin osallistui seurojen toimintaan ja edusti piirikokouksissa.
TUL:n liittotoimikunnan jäsen Selinistä tuli 1959. Samaisen liittotoimikunnan työvaliokunnan jäsen hänestä tuli 1963. TUL:n kansanurheilujaoston jäsenenä hän oli vuoden verran (1959), jonka jälkeen hän siirtyi Kansanurheilun Keskusliiton hallituksen jäseneksi 1960─1974, josta viimeiset viisi vuotta Selin toimi varapuheenjohtajana.
Työväen Urheiluliiton tiedotusjaoston jäseneksi hän tuli 1968 alkaen. Seuraavana vuonna hänestä tuli tiedotusjaoston puheenjohtaja kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen Selin siirtyi varapuheenjohtajan virkaan 1971. TUL:n kansainväliseen jaoston jäsenenä Selin aloitti samana vuonna (1971). Selin toimi edustajana TUL:n liittotoimikunnassa hiihto-, nyrkkeily- ja pyöräilyjaostoissa. Lisäksi Selin oli TUL:n Kuntoliikuntavaliokunnan puheenjohtaja sen perustamisesta lähtien 1974.
Poliittiselta ajatusmaailmaltaan Selin oli vahvasti vasemmistolainen. Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton Tampereen osaston jäsen Selinistä tuli jo 1939. Suomen rakennustyöläisten liiton jäseneksi hän liittyi samana vuonna. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Pispalan osaston jäseneksi hän liittyi välirauhan aikana 1940. Seuraavana vuonna Selinistä tuli Suomen Kommunistisen puolueen jäsen. Sotien jälkeen Selin aloitti Suomi-Neuvostoliitto-seuran jäsenenä 1945. Suomen Demokratian Pioneerien liiton puheenjohtajan virkaa hän hoiti 1949─1954.
Selin toimi Yleisen Lehtimiesliiton (SAK) hallituksen jäsenenä 1963─1974 ja liiton sihteerinä 1968─1974. Kansan Sivistystyön liiton hallituksena jäsenenä Selin vaikutti 1970─1972.
Työuransa Selin aloitti Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton (SDNL) Tampereen piirisihteerinä 1945─1946. Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton järjestäjä hänestä tuli 1946. SDNL:n Turun piirisihteerin virkaa Selin hoiti vuoden päivät (1947) palaten taas pääjärjestön (SDNL) palvelukseen, valistussihteerin tehtävään, jossa hän toimi 1947─1949. Samoina vuosina hän oli myös Terä-lehden toimittajana. Kyseisen lehden päätoimittajan virkaan Selin astui 1949─1954 väliseksi ajaksi. Samoihin aikoihin hän oli myös Kiuru-lehden päätoimittaja 1950─1954. Myöhemmin Selin työskenteli Budapestissä radiotoimittajana ja kirjeenvaihtajana 1954─1958.
Ulkomaan työtehtävien jälkeen Selinistä tuli Kansan Uutisten toimittaja ja toimitussihteeri 1958─1959. Kansan Uutisten urheilutoimituksen päällikkönä ”Saku” toimi 1959─1974. Oy Veikkaus Ab:n tuotantojohtajana Sakari Selin aloitti 1974.
Napakkana kirjoittajana tunnettu Selin aloitti Urheilutoimittajain liiton jäsenenä 1960. Johtokunnan jäseneksi hän astui 1970─1974. Elämänsä aikana lukuisia urheilukirjoituksia eri lehdissä tehnyt Selin työskenteli myös selostajana arvokilpailuissa, muun muassa olympialaisissa 1964 Tokiossa ja 1972 Münchenissä.
Selinistä tuli tunnetuksi myös kirjailijana. Suomalaisten yksimielisyys rakoili jatkosodan kynnyksellä ja Tampereella syntyi vastarintaliike rauhan puolesta. Ryhmä suomalaisia aloitti oman taistelunsa Adolf Hitleriä vastaan. Vastarintaliikkeen tapahtumista kertoo Sakari Selinin kirjoittama kirja ”Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko”. Selin toimi kyseisessä vastarintaliikkeessä mukana.
Sakari Selinin teos ”Pimeät vuosikymmenet” käsittelee Suomen synkkää historiaa sisällissodasta alkaen punaisten ja valkoisten välillä. Kirja valottaa historiaa punaisten näkökulmasta. Selinin kuuluisa teos ”Kapina joka kukistettiin” kertoo Budapestissa 1956 tapahtuneesta kansannoususta suomalaistoimittajan näkökulmasta.
Sakari Selin on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn Suomen urheiluelämässä. Hyvänä kirjoittajana tunnettu Selin teki erityisen arvokasta työtä Työväen Urheiluliitossa. Pienin kiitos, joka ahkeralle periaatteen miehelle voidaan antaa, on Työväen Urheiluliiton aloitteesta 1975 myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja kultainen ansioristi.
Liiteosio
Sakari Feliks Selin S 26.7.1924 Virrat, K 16,3,2014 Vantaa. Vanhemmista ei tietoja.
Ura. Kansakoulu; ammattikoulua kaksi vuotta; ammattilaiskoulua kaksi vuotta; Tampereen Työväenopiston eri kursseja; kansankorkeakoulu; lehti- ja radioalan opintoja Budapestissä.
Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton Tampereen piirisihteeri 1945─46; Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton järjestäjä 1946; Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton Turun piirisihteeri 1947; Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton valistussihteeri 1947─49.
Terä-lehden toimittaja 1947─49; Terä-lehden päätoimittaja 1949─54; Kiuru-lehden päätoimittaja 1950─54; Radiotoimittaja ja kirjeenvaihtaja Budapestissä 1954─58; Kansan Uutisten toimittaja ja toimitussihteeri 1958─59; Kansan Uutisten urheilutoimituksen päällikkö 1959─74; Oy Veikkaus Ab:n tuotantojohtaja 1974─.
Luottamustoimet. TUL:n liittotoimikunnan jäsen 1959─; TUL:n liittotoimikunnan työvaliokunnan jäsen 1963─; TUL:n kansanurheilujaoston jäsen 1959─; TUL:n kansainvälisen jaoston jäsen 1971─; Työväen Urheiluliiton tiedotusjaoston jäsen 1968, puheenjohtaja 1969─71, varapuheenjohtaja 1971─; TUL:n Kuntoliikuntavaliokunnan puheenjohtaja 1974─; TUL:n liittotoimikunnassa hiihto-, nyrkkeily- ja pyöräilyjaostoissa edustajana; Kansanurheilun Keskusliiton hallituksen jäsen 1960─69, varapuheenjohtaja 1969─74; Työväen Kuntoliiton varapuheenjohtaja 1973─; Tampereen Kilpaveljien jäsen 1933─; Helsingin Jyryn jäsen 1947─; Roihuvuoren Urheilijoiden jäsen 1967─.
Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton Tampereen osaston jäsen 1939─; Suomen rakennustyöläisten liiton jäsen 1939─; Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Pispalan osaston jäsen 1940─; Suomen Kommunistisen puolueen jäsen 1941─; Suomi-Neuvostoliitto-seuran jäsen 1945─; Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton Sörnäisten osaston johtokunnan jäsen 1948─54; Suomen Demokratian Pioneerien liiton puheenjohtaja 1949─54; Suomen Kommunistisen puolueen Roihuvuoren osaston johtokunnan jäsen 1963─, puheenjohtaja 1954─67; Suomen Kommunistisen puolueen liikuntapoliittisen jaoston jäsen 1960─, puheenjohtaja 1971─.
Suomen Työväen Teatterin johtokunnan jäsen 1951─54; Yleisen Lehtimiesliiton (SAK) hallituksen jäsen 1963─74, sihteeri 1968─74; Urheilutoimittajain Liiton jäsen 1960─, johtokunnan jäsen 1970─74; Kansan Sivistystyön liiton hallituksena jäsen 1970─72.
Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1975; TUL:n ansiomerkki 1973.
Tuotanto. Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko. Punainen Pohjois-Häme 1935─1944. Helsinki, Kansan Sivistystyön Liitto 1997; Pimeät vuosikymmenet. Helsinki, Demokraattinen sivistysliitto 2003; Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. Helsinki, Yleinen lehtimiesliitto 2004; Kapina joka kukistettiin – Sotapäiväkirja Budapestista 1956. Helsinki, Ajatus 2006; Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Nuoret sodassa Hitleriä vastaan. Helsinki, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2011; TUL Suomen ja työväen asialla. Helsinki, Demokraattinen sivistysliitto 2012.
Urheilusaavutukset. Siviilivoimistelua ja telinevoimistelua 1933─35; poikanyrkkeilyä 1935─38; lentopallotoiminnan organisaattorin ja harrastajan roolissa 1946─54 Suomessa. Unkarissa sarjatoiminnassa mukana 1954─57 lentopallossa.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Hentilä Seppo. Suomen työläisurheilun historia. Osa 3. Karisto, Hämeenlinna 1987.
Kirjoittaja(t): Ville Kallinen
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 4874 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry