Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Salmenkylä (Husgafvel), Anton (1900–1980)

Ekonomi, lakimies, varatuomari

Pikajuoksijana 1920-luvulla tunnettu Anton Salmenkylä oli ahkera mies. Salmenkylän alkuperäinen sukunimi oli Husgafvel, jonka hän vaihtoi 1936 suuren sukunimien suomalaistamisaallon aikana. Omalla urheilu-urallaan hän saavutti kansallisella tasolla terävimmän kärjen ja pääsi kilpailemaan aina olympialaisiin asti yleisurheilussa. Ikämiessarjoissa Salmenkylä saavutti menestystä suunnistuksessa. Hän oli myös korkeasti koulutettu mies. Tutkintotodistuksista löytyivät muun muassa ekonomin ja varatuomarin paperit. Lempinimellä ”kahveli” tunnettu Salmenkylä oli aktiivinen järjestötason tehtävissä, ollen ansiokkaasti mukana SVUL:n toiminnassa. SVUL:n aloitteesta Salmenkylälle on myönnetty 1955 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Anton Salmenkylä syntyi Pirkkalassa 26.9.1900. Hänen vanhempansa olivat isännöitsijä Voldemar Husgafvel ja Hilma Karolina Danska. Salmenkylä oli aikansa parhaita pikajuoksijoita Suomessa. Nuoruudessaan hän voitti useita SM-mitaleita pikajuoksumatkoilla Helsingin Kisa-Veikkojen riveissä. Henkilökohtaisilla matkoilla hänen parhaita saavutuksiaan olivat SM-hopea 100 metriltä 1923 ja 1926. Molempina vuosina Salmenkylä juoksi saman ajan kuin voittaja, mutta hävisi tuomariäänin SM-kultamitalin. Mainittakoon, että 1926 hän sivusi Suomen ennätysaikaa 100 metrillä. Lisäksi Salmenkylä on saavuttanut SM-mitaleita 200 metrin ja 400 metrin juoksumatkoilla.

Joukkuetasolla hän saavutti useita Suomen mestaruuksia Helsingin Kisa-Veikkojen joukkueessa. Kaarrespesiastina tunnettu Salmenkylä oli voittamassa SM-kultaa 4×100 metrin viestissä vuosina 1923─1928. Salmenkylä kilpaili myös Suomen rajojen ulkopuolella. Pariisin olympialaisissa 1924 hän oli edustamassa Suomea 100 metrillä ja 4×100 metrin viestissä. Molemmilla matkoilla hän karsiutui alkuerissä. Salmenkylä oli juoksemassa myös ensimmäisessä Suomi-Ruotsi maaottelussa 1925. Siellä hän sijoittui 100 metrillä ja 200 metrillä kolmanneksi. Hänen ennätyksikseen kirjattiin 100 metrillä 10,8 sekuntia ja 200 metrillä 22,4 sekuntia.

Yleisurheilukentiltä Salmenkylä siirtyi suunnistuksen pariin ikämiessarjoihin. Hän saavutti muun muassa Suomen Suunnistusliiton mestaruuskisoissa mestaruudet miehet 50 vuotta ‑sarjassa 1950, 1951 ja 1953. Salmenkylän perhe teki historiaa 1951 voittamalla Suunnistusliiton mestaruuskisoissa kolme eri henkilökohtaista sarjaa, kun isä Anton voitti miehet 50 vuotta ‑sarjan, pojista Matti miehet 20 vuotta ‑sarjan ja Juhani miehet 18 vuotta ‑sarjan. Anton Salmenkylästä tuli 1951 suunnistuksen suurmestari. Urheilun ohella hän harrasti filateliaa ja klassista musiikkia.

Anton Salmenkylä oli hyvin koulutettu mies. Salmenkylä suoritti ylioppilastutkinnon Kotkan Suomalaisessa Yhteiskoulussa 1919. Ekonomiksi hän valmistui kauppakorkeakoulusta 1922. Ylemmän oikeustutkinnon Salmenkylä suoritti 1927. Lopulta 1930 hän valmistui varatuomariksi.

Työuransa alkuvaiheilla Salmenkylä työskenteli eri asianajotoimistojen apulaisena. Aluksi hän työskenteli asianajotoimisto Becker & Wesamaan apulaisena. Sieltä hän siirtyi Holma & Boreniukselle hetkeksi aikaa 1929. Seuraava työpaikka löytyi asianajotoimisto Procopé & Hornborgilta 1930. Neljä vuotta myöhemmin Salmenkylä siirtyi SOK:n lakiosaston lakimieheksi ja lopulta lakiosaston osastopäälliköksi 1952, jossa hän työskenteli aina vuoteen 1967.

Työuransa ohella Salmenkylä oli aktiivisesti mukana urheilun järjestötasolla. Suomen Urheiluliiton johtokunnassa Salmenkylä toimi 1931─1937. SVUL:n liittohallituksen jäsenenä hän oli pitkän aikaa 1938─1952. Lisäksi Salmenkylä on ollut useiden eri seurojen toiminnassa mukana, kuten esimerkiksi Helsingin Kenttäurheilijoiden puheenjohtajana ja Helsingin Kisa-Veikkojen johtokunnan jäsenenä.

Salmenkylä oli ansiokkaasti mukana SVUL:n toiminnassa. Kiitokseksi hänet on kutsuttu SVUL:n kunniajäseneksi 1950. SVUL:n aloitteesta Salmenkylälle on myönnetty 1955 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi. Anton Salmenkylä kuoli Helsingissä 17.6.1980.


Liiteosio

Anton Salmenkylä (v:een 1936 Husgafvel) S 26.9.1900 Pirkkala, K 17.6.1980 Helsinki. V Isännöitsijä Voldemar Husgafvel ja Hilma Karolina Danska.

Ura. Ylioppilas Kotkan Suomalainen Yhteiskoulu 1919; Ekonomi kauppakorkeakoulu 1922; ylempi oikeustutkinto 1927; varatuomari 1930.

Asianajotoimisto Becker & Wesamaan apulainen kesällä 1927; Asianajotoimisto Holma & Boreniuksen apulainen 1.4.1929─30.8.1929; Asianajotoimisto Procopé & Hornborgin apulainen 22.2.1930; SOK:n lakiosaston lakimies 2.1.1934; SOK:n lakiosaston osastopäällikkö 1.1.1952─1.10.1967.

Luottamustoimet. Helsingin Kisa-Veikkojen johtokunnan jäsen 1931─33; Helsingin Kenttäurheilijoiden puheenjohtaja 1934─38; SUL:n johtokunnan jäsen 1931─37; SVUL:n liittohallituksen jäsen 1938─52; SVUL:n liittohallituksen työvaliokunnan jäsen; Stadion-säätiön edustajiston jäsen; Suomen Urheiluliiton talousvaliokunnan jäsen; Oy Veikkaustoimisto Ab:n hallintoneuvoston jäsen; Helsingin Suunnistajien puheenjohtaja 1951─52.

Ansiomerkit. Talvisodan muistomitali; Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali 1943; jatkosodan muistomitali; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeinen ansioristi 1950; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1955; Suomen Leijonan 1. luokan ritari 1961; Suunnistuksen suurmestari 1951; SVUL:n kunniajäsen 1950.

Tuotanto: –

Urheilusaavutukset. SM-hopea 100 metrin juoksussa 1923 ja 1926; SM-hopea 200 metrin juoksussa 1923, 1925 ja 1926; SM-pronssia 100 metrin juoksussa 1925; SM-pronssia 200 metrin juoksussa 1924; SM-hopea 400 metrin juoksussa 1923; SM-kultaa Helsingin Kisa-Veikkojen pikaviestijoukkueessa 4×100 metrillä 1923─28. Suomen yleisurheilujoukkueen edustajana Pariisin olympialaisissa 100 metrillä ja 4×100 viestissä. Karsiutui alkuerissä; Suomi-Ruotsi maaottelussa 1925 kolmas 100 ja 200 metrillä. Ennätykset: 100 metrillä 10,8 sekuntia; 200 metrillä 22,4 sekuntia; 400 metrillä 51,4 sekuntia.

Suomen Suunnistusliiton mestari M43 sarjassa 1949; Suomen Suunnistusliiton mestari M50 sarjassa 1950, 1951 ja 1953; Suunnistuksen SM-kilpailuissa hopeaa M35 sarjan joukkuekisassa 1948; Suunnistuksen SM-kilpailuissa neljäs henkilökohtaisessa M50 sarjassa 1950 ja 1952.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Hietapaikka Olavi, Rantala Risto, Siukonen Markku, Tukiainen Seppo, Haarala Tarmo ja Siukonen Timo. Urheilumme kasvot 2. Suunnistus ja yleisurheilu. Scandia kirjat, Jyväskylä. Otava, Keuruu 1974; Suomen lakimiehet. 1975. Toimittaneet Seija Posti ja Mikael Tiderman. Suomen lakimiesliiton kirjasarja n:o 44. Suomen Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1975; Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Toimittanut Antti O. Arponen, Ingmar Björkman, Matti Hannus, Seppo Martiskainen, Urho Salo, Kalle Virtapohja ja Pentti Vuorio. Yleisurheilun tukisäätiö, Helsinki 2006; Sjöblom Kenth, Viita Ossi, Kokkonen Jouko, Laine Leena, Kanerva Juha, Itkonen Hannu ja Siukonen Markku. Sadan vuoden olympiadi. Suomalaisen olympialiikkeen historia. WSOY, Helsinki 2007.

Kirjoittaja(t): Ville Kallinen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3222 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry