Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Salmela, Yrjö (1904–1984)

SVUL:n Varsinais-Suomen piirin pitkäaikaisin puheenjohtaja, SUL:n johtokunnan ja liittokunnan valtuuston jäsen, Turun Urheiluliiton varapuheenjohtaja, kauppaneuvos, Yrjö Salmela Oy:n toimitusjohtaja, kultaseppä

Kultaseppä Yrjö Salmela perusti Turkuun kulta- ja kellosepänliike Yrjö Salmela Oy:n, alan teollista toimintaa ja tukkukauppaa harjoittavan Kulta ja Hopea Oy:n sekä Paraisille Kultarengas Oy:n. Salmela toimi aktiivisesti Turun liike-elämässä. Hän oli mukana Suomen Kultaseppien liiton toiminnassa ja Turun Kultaseppien yhdistyksessä. Salmela oli arvostettu myös urheilupiireissä. Hän oli SVUL:n Varsinais-Suomen piirin pitkäaikaisin puheenjohtaja, ja SUL:n johtokunnan ja liittokunnan valtuuston jäsen. Paikallistasolla Salmela vaikutti vuosikymmeniä Turun Urheiluliiton johtokunnassa. Hän tuki taloudellisesti useita tahoja. Ansioistaan Salmelalle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1954.


Yrjö Salmela syntyi Maskussa 15. toukokuuta 1904. Hän oli ansioitunut urheilumies ja aktiivinen urheiluseuratoiminnassa. Aktiiviurallaan Salmela harrasti kestävyysjuoksua ja ampumaurheilua, joista useita SVUL:n piirin mestaruuksia.

Salmela valittiin Turun Urheiluliiton (TuUL) johtokuntaan ensimmäisen kerran jo 1923, alle 20-vuotiaana ja tästä muodostui ponnahduslauta pitkälle uralle urheilun järjestöpuolen tehtävissä. Hän toimi myös erilaisissa TuUL:n johtotehtävissä vuosikymmeniä. Pitkälti Yrjö Salmelan ansiota arvellaan olevan, että TuUL:n suhteet muihin seuroihin ja järjestöihin kohentuivat. Hän oli tunnettu organisaatiotaidoistaan myös ulkomailla, joten monet Suomeen matkaavat urheilijat ottivat ensin yhteyttä häneen – ja tätä myöten matka jatkui usein TuUL:n järjestämiin kilpailuihin.

Salmela toimi ennen sotia aktiivisesti myös kahden muun turkulaisen seuran, Turun Seudun Ampujain ja Turun Moottorikerhon riveissä. Hänestä tuli ensiksi mainitun seuran perustajajäsen 1926 ja sen hallituksessa vierähti 1926─1948. Suomen Ampujainliiton Varsinais-Suomen piirin johtokuntaan Salmela valittiin 1937 lähtien. Turun Moottorikerhon sihteerinä hän toimi puolestaan 1930─1933 ja vaikutti muuten seuran johtokunnassa 1933─1940.

Seuratasolta tie vei luottamustehtäviin Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) Varsinais-Suomen piiriin, jonka puheenjohtajana hän toimi yli kolmenkymmenen vuoden ajan (1936─1968); sitä ennen piirin varapuheenjohtaja (1933─1935). Salmela huolehti piirin taloudesta hankkimalla tarvittavia varoja, mutta tuki sitä myös henkilökohtaisin lahjoituksin. Hän oli lisäksi Suomen Urheiluliiton johtokunnan jäsen 1931─1945 ja pari vuotta vielä sotien jälkeenkin.

Varsinaiselta ammatiltaan Yrjö Salmela oli arvostettu kultaseppä ja liikemies. Hän sai kultasepän alkeisoppinsa Gösta Heleniuksen liikkeessä Turussa. Tämän jälkeen hän hankki työkokemusta Helsingissä Kaivertamo Oy:ssä ja Uusi Kultaseppä Oy:ssä. Suoritettuaan tarkastusleimatutkinnon hän perusti 21-vuotiaana 1925 Turkuun yksityisen kello- ja kultasepänliikkeen. Yrjö Salmela solmi 1926 avioliiton Ella Maria Bahnen kanssa ja he saivat kolme lasta. Yritys menestyi niin, että Salmela perusti sille 1932 sivuliikkeen. Muun muassa Amsterdamin olympialaisten (1928) 1500 metrin juoksun olympiavoittaja Harri Larva työskenteli Yrjö Salmela Oy:ssä. Salmelalle ammattitaidon kehittämisessä ensiarvoisen tärkeitä olivat useat opintomatkat eri Euroopan maihin: 1933 Norjaan, 1936 Sveitsiin ja Saksaan, ja uudelleen Saksaan 1939. Opintomatkat ulkomaille jatkuivat myös sotien jälkeen.

Salmela toimi talvisodassa joukkueenjohtajana, ja jatkosodassa joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Sodan ajan ansioistaan hänelle myönnettiin 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, talvisodan muistomitali ja jatkosodan muistomitali sekä Summan risti. Salmela muutti sota-aikana 1943 yrityksensä Yrjö Salmela Oy:ksi ja aloitti itse sekä toimitusjohtajana että johtokunnan puheenjohtajana. Kulta- ja kellosepänliike Yrjö Salmela Oy:n myymälät sijaitsivat 1956 osoitteissa Maariankatu 6 ja Yliopistonkatu 22.

Salmela perusti 1950 Turkuun Kulta ja Hopea Oy:n, joka harjoitti alan teollista toimintaa ja tukkukauppaa. Kulta ja Hopea Oy käytti leimanaan lyhennettä K-Ho/y. Salmela toimi yrityksensä johtokunnan puheenjohtajana alusta lähtien. Salmela perusti 1953 Paraisille Kultarengas Oy – Gyllene Ringen Ab:n. Hän oli kaikkien perustamiensa yritysten toimitusjohtaja ja hallitusten puheenjohtaja.

Salmela osallistui alansa järjestötoimintaan niin kotipaikkakunnallaan kuin valtakunnallisesti. Hän oli aktiivisesti mukana Suomen Kultaseppien liiton toiminnassa ja kuului liiton hallitukseen sekä sen valtuuskuntaan. Salmela osallistui merkittävästi myös Turun Kultaseppien yhdistyksen toimintaan: hän oli ollut mukana perustamassa yhdistystä, ja toimi sen sihteerinä ja puheenjohtajana.

Salmela oli useiden vuosikymmenten ajan kiinteästi ja näkyvästi mukana Turun liike-elämässä. Hän kehitti perustamiaan yrityksiä alansa huomattavimpiin kuuluviksi. Lisäksi hän oli osakkaana hotelli- ja ravitsemusliike Turun Hovi Oy:ssä ja toimi sen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Salmela kuului Turun Suomalaisen Säästöpankin isännistöön vuodesta 1948. Hän oli perustamassa Asunto Oy Kasinon Kulma -nimistä huomattavaa liikekiinteistöä ja kuului sen johtokuntaan vuodesta 1957. Salmela oli Turun kauppakamarin jäsen ja toimi aktiivisesti myös Turun Liikemiesyhdistyksessä, Turun Työnantajayhdistyksessä ja Suomalaisen Pohjan johtoelimissä. Hän kuului Turun kaupungin taksoituslautakuntaan ja urheilulautakuntaan sekä Turun ja Porin läänin urheilulautakuntaan.

Salmela toimi Suomen Punaisessa Ristissä sen piirihallituksen talousvaliokunnan jäsenenä. Hän oli mukana perustamassa Lions-Clubia Turkuun 1954 ja toimi sen varapresidenttinä ensimmäisen vuoden ajan. Lisäksi Salmela osallistui sotien jälkeen Puolalan yhteislyseon vanhempainneuvoston työskentelyyn ja lahjoitti Puolalan koulun stipendirahastoon huomattavan summan. Turun yliopistolle hän lahjoitti 1950 lähes puoli miljoonaa markkaa maksaneen sähkökellokoneiston. Salmela tuki lisäksi vapaaehtoista järjestötoimintaa ja lahjoitti rahaa Maanpuolustus Tuelle.

Salmelan ansiot liikunnan luottamustehtävissä olivat valtakunnallisestikin merkittäviä jo ennen sotia, joiden jälkeen hän jatkoi edelleen urheilun järjestötoiminnassa myös kansallisella tasolla. Salmela oli perustamassa Suomen Urheiluliiton Tukea 1954 ja toimi pitkään yhdistyksen hallituksessa. SVUL:n liittohallitukseen hän kuului 1954, 1957, 1960 ja oli varajäsenenä 1956 ja 1959. Lisäksi Salmela toimi SVUL:n talosäätiön hallituksessa. SVUL:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajuus jatkui aina 1968 saakka. Salmela jakoi henkilökohtaisesti taloudellista tukea, edusti piiriä ja hankki liikuntatoiminnalle sen tarvitsemaa tukea talouselämän parista. Piiri osti 1961 oman toimistohuoneiston, johon tarvittavat varat Salmela oli suurelta osin hankkinut itse.

Yrjö Salmelan monipuolisuus näkyy siinäkin, että hän oli aktiivisesti mukana myös Suomen Pesäpalloliiton toiminnassa. Hän toimi joukkueenjohtajana lukuisilla ulkomaan kilpailumatkoilla, oli SVUL:n 1947 ja 1951 kansalaisjuhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja Helsingin olympiakisojen yleisurheilukilpailujen palkintotuomarina.

Aloitekykyisenä, yleistä luottamusta ja arvonantoa nauttivana liikemiehenä Yrjö Salmelalle myönnettiin Suomen liikunnan ja urheilun kultainen ansioristi 1954 sekä kauppaneuvoksen arvonimi 1961. Jälkimmäistä hänelle anoivat niin Turun kauppakamari kuin SVUL.


Liiteosio

Yrjö Ferdinand Salmela S 17.5.1904 Masku, K 1984. V maanviljelijä Oskar Ferdinand Salmela ja Bertta Maria Jaakkola.

Ura. Kansakoulu; kultaseppä Gösta Heleniuksen oppilaana Turussa 1917─23 ja tarkastusleimatutkinto 1924; opintomatka Norjaan 1933, Sveitsiin ja Saksaan 1936, Saksaan 1939, Saksaan ja Englantiin 1948, Ranskaan 1950, Jugoslaviaan 1951 ja Ranskaan 1956.

Työskenteli Kultaseppä Oy Kaivertamossa, Uusi Kultaseppä Oy:ssä Helsingissä 1924─25; perusti oman kello- ja kultasepänliikkeen Turkuun 1925; Yrjö Salmela Oy:n toimitusjohtaja 1943─; Kulta ja Hopea Oy:n perustaja, toimitusjohtaja, johtokunnan puheenjohtaja 1950─; Kultarengas Oy:n perustaja, toimitusjohtaja, johtokunnan puheenjohtaja Paraisilla 1953─.

Luottamustoimet. Suomen Urheiluliiton johtokunnassa 1931─45, 1947, 1952, talousvaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa, liittovaltuuston varapuheenjohtaja 1951─52, jäsen 1954─57; Suomen Urheiluliiton Tuen perustajajäsen 1954, hallituksessa 1954─; Turun Urheiluliiton johtokunnassa 1923, 1926─69, varapuheenjohtajana 1932─42, 1944─69; Turun Seudun Ampujain perustajajäsen 1926, hallituksessa 1926─48; Suomen Ampujainliiton Varsinais-Suomen piirin johtokunta 1937─; Turun Moottorikerhon sihteeri 1930─33, johtokunnassa 1933─40; Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (vsta 1961 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton) (SVUL) Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja 1933─35, puheenjohtaja 1936─68; SVUL:n liittohallituksessa 1954, 1957, 1960, varajäsen 1956, 1959; SVUL:n talosäätiön hallituksessa.

Turun kaupungin taksoituslautakunnassa 1938─60; verolautakunnassa 1961─; urheilulautakunnassa 1939─45, 1946─ (puheenjohtaja); Puolalan yhteislyseon vanhempainneuvostossa 1946─52; Turun ja Porin läänin urheilulautakunnassa 1951─.

Turun Suomalaisen Säästöpankin tilintarkastaja 1945─, isännistössä 1948─; Turun Hovi Oy:n osakas, hallintoneuvoston puheenjohtaja 1945─46; Asunto Oy Aurakatu 22:n johtokunnan puheenjohtaja 1951─59; Asunto Oy Kasinon Kulman perustajaosakas, johtokunnassa 1957─; Pohjoismaiden Yhdyspankin valvoja 1962─. Turun kauppakamarissa tavarantarkastajana 1945─; Turun Kultaseppien yhdistyksen sihteeri 1945─55, puheenjohtaja 1961─; Suomen Kultaseppien liiton hallituksessa 1954─55, valtuuskunnassa 1958─67; Turun laatumerkkilautakunnassa tilintarkastaja 1954─; Turun Työnantajayhdistyksessä tilintarkastaja 1954─; Turun Liikemiesyhdistyksessä.

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin piirihallituksen talousvaliokunnan puheenjohtaja 1952─; Lions-Club Turku–Åbon perustajajäsen 1954, varapresidentti 1954─55; Ellivuori-säätiön valtuusto 1963─; Suomalaisen Pohjan johtoelimessä, rakennuslautakunnassa.

Ansiomerkit. Kauppaneuvos 1961; Vapaudenristi 4; Vapaudenmitali 1; Talvisodan muistomitali; Jatkosodan muistomitali; Suomen Leijonan K 1969; Reserviupseeriliiton kultainen ansiomerkki; Suojeluskuntain ansiomerkki.

Suomen Urheilun (liikuntakulttuurin ja urheilun) kultainen ansioristi 1954; Suomen Olympialainen hopeinen ansioristi; Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomerkki; Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) kultainen ansiomerkki; SVUL:n Varsinais-Suomen piirin kultainen ansiomerkki.

Suomen Ampujain liiton ansiomerkki; Suomen Moottorikerhon ansiomerkki; Suomen Pesäpalloliiton ansiomerkki; Suomen Urheiluliiton kultainen ansiomerkki; Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) kunniajäsen 1963; SVUL:n Varsinais-Suomen piirin kunniajäsen, kunniapuheenjohtaja 1967; Turun Urheiluliiton kunniajäsen; Turun Urheiluliiton kultainen ansiomerkki; Turun Urheilu-Propaganda-Idrott ansiomerkki; Raision Kuulan kultainen ansiomerkki.

Australian urheiluliiton ansiomerkki; Länsi-Saksan urheiluliiton ansiomerkki; Ranskan opetusministeriön kultainen ansiomerkki; Ruotsin urheiluliiton ansiomerkki; Neuvostoliiton kultainen ansiomerkki; Viron urheilun ansiomerkki.

Tuotanto: –

Urheilusaavutukset: –

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Ahtokari Reijo. Suomen kultaseppien liitto 75 vuotta. Suomen kultaseppien liitto, Helsinki 1980; Jermo Aake. SVUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnan pääpiirteet 1906─1956. SVUL, Turku 1956; Kivistö Terhi. Kauppaneuvos Yrjö Salmela (1904─1984). SKS Bibliografiakeskus (Julkaistu 5.9.2011). [Viit. 28.2.2013]. www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=866; Kultaseppien lehti 4/1964; Laati Iisakki. 50 vuotta kultaseppien yhteistyötä. Suomen kultaseppien liitto 1905─1955. Suomen kultaseppien liitto, Helsinki 1955; Linkosaari Reino. SVUL:n Varsinais-Suomen piiri 1906─1966 sekä toimintakertomus 1965 (1966); Linkosaari Reino. SVUL:n Varsinais-Suomen piiri 1906─1980. SVUL:n Varsinais-Suomen piiri, Turku 1981; Talonen Jyrki. Sydän sykkii sataa. Turun Urheiluliitto 1901─2001. TuUL, Turku 2001.

Kirjoittaja(t):Jari Kanerva

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 6536 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry