Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Rantanen, Siiri (1924–)

Olympiavoittaja ja -mitalisti, suomalaisen naishiihdon pioneeri

Hiihtäjä Siiri ”Äitee” Rantanen on kiistatta yksi suomalaisen naisurheilun legendoja. Hän voitti yli 50 vuotta kestäneellä urallaan 11 Suomen mestaruutta ja Cortinan olympialaisten 1956 viestihiihdossa kultamitalin, muiden olympiamitalien lisäksi. Rantanen on ensimmäinen suomalainen naisurheilija, jolle on pystytetty patsas kunnianosoituksena hänen saavutuksistaan. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.


Siiri Rantasen ensimmäinen hiihtokilpailu oli sota-aikana, talvella 1944, Wärtsilän teräksen järjestämä viiden kilometrin hiihto. Yli minuutin voitto mäystinsuksilla innosti Rantasta hiihtoon. Hän hävisi 1948 Kerttu Pehkoselle SM-kisoissa Outokummussa. Naisten hiihdosta tuli olympialaji 1952. Siiri Rantanen oli ensimmäinen pitkäaikaisen uran maailman huipulla luonut naishiihtäjä, hän sai kahden lapsen äitinä 1950-luvulla lempinimen ”Äitee”. Lempinimestä tuli maankuulu; muun muassa posti toi hänelle kirjeitä, joissa luki vain ”Äitee” ilman mitään osoitetta. Kotikaupungin puhelinluettelossa Rantanen oli huonekaluverhoilija, mutta hän ilmoitti vuosikymmeniä ammatikseen ”hiihtäjä”.

Oslon olympiakisoissa 1952 Rantanen voitti 10 kilometrin hiihdossa pronssia Lydia Widemanin ja Mirja Hietamiehen jälkeen. Kahdeksaa suomalaista valmennettiin neljä yhteistä kertaa ennen olympiakisoja, joten kisaamaan lähdettiin lähes kylmiltään. Vuosi 1952 oli tärkeä henkinen käännekohta Suomelle, sotakorvaukset oli maksettu ja Helsingin olympialaiset pidetty. Naisten asema myös maaseudulla alkoi parantua ja yhteiskunnan arvot muuttua.

Cortinan olympialaisissa 1956 naisten hiihdon lajivalikoima laajeni myös viestiin. Cortinassa Rantanen voitti viestin olympiakultaa; joukkueessa hiihtivät myös Sirkka Polkunen, Lydia Wideman ja Mirja Hietamies. Neuvostoliitto osallistui ensimmäistä kertaa naisten hiihtoon. Suomalaisilla suksien voitelu onnistui erinomaisesti. Neuvostoliiton Radja Jerosina kaatui omalla osuudellaan alamäessä ja Rantanen nousi ankkuriosuudellaan kärkeen. Jerosina nousi seuraavassa nousussa jälleen kärkeen, kunnes väsähti viimeisessä nousussa ja Rantanen ratkaisi viestin Suomelle peräti 27 sekunnin erolla. Neuvostoliiton hiihtäjät odottivat voittavansa ja Suomelle voitto oli suuri yllätys. Toista olympiavoittoa naisten viestissä ei Suomelle ole tullut. ”Äitee” teki viestissä ylipäänsäkin kovaa tulosta: viisi osallistumista ja viisi mitalia.

Rantanen ei kuitenkaan saavuttanut henkilökohtaista olympiavoittoa tai maailmanmestaruutta. Lähimpänä tämä oli 1958 Lahden MM-hiihdoissa, mutta suksien voitelun epäonnistuttua tuloksena oli pronssia. Naishiihtäjiä ei valmennettu eikä tuettu muutenkaan taloudellisesti; Rantanen toimi käytännössä itse omana valmentajanaan silloin kun töiltään ehti. Intervalliharjoitus piti hänet nopeana hiihtäjänä vielä 40 vuodenkin iässä.

Rantasen ura on ollut naishiihtäjien pisin. SM-kilpailuihin hän osallistui ensimmäisen kerran 1946, 10 kilometrin hiihtoon, ja sijoittui 12:nneksi. 23 vuotta myöhemmin 44-vuotiaana, 1969 Rantanen sijoittui viidellä kilometrillä seitsemänneksi. Finlandia hiihdon alkaminen 1970-luvulla sai ”Äiteen” innostumaan, lapset olivat jo vanhoja ja aikaa jäi harjoitteluun. Rantanen oli vuosina 1976 ja 1977 kilpailun nopein nainen. Jälkimmäisenä vuonna, 52-vuotiaana, hänen edelleen ehti vain 298 miestä. Rantanen hiihti täysimittaisen Finlandian 71-vuotiaana 1996.

Siiri Rantanen tunnettiin urheilijaurallaan monipuolisena ja ahkerana harjoittelijana. Suomen mestaruuden hän voitti myös maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä 1960-luvulla. Urheilumenestys oli huomattavaa varsinkin, kun Rantanen oli loukannut pahasti selkänsä maataloustöissä 1955. Selkäranka vääntyi väärään asentoon ja oli aiheuttaa halvaantumisen. Lääkäri suositteli ankaraa urheilua ja Rantasen selkä pysyikin kunnossa – tosin myös kiropraktikon avustuksella.

Siiri Rantanen on huumorintajuinen ja naurava, mutta myös suorapuheinen oikeuksiensa puolustaja. Urheilu-uransa hän aloitti Värtsilässä, Pohjois-Karjalassa, mutta siirtyi maineikkaaseen Lahden Hiihtoseuraan. Talvella 1962 Rantanen kieltäytyi hiihtämästä LHS:n hiihtojoukkueessa, koska tiesi mestaruuden tulevan ilman hänen hiihtoaan. Matti Aholan mukaan syynä oli se, että hiihtoseura halusi testata nuorempia hiihtäjiä: ”Äiteen” aika alkoi olla jo ohi. Huolimatta LHS:n mestaruudesta seura määräsi hänelle kilpailukiellon. Rantanen erosi tämän jälkeen välittömästi LHS:sta ja liittyi Pertunmaan Ponnistajiin eikä ollut enää tekemisissä LHS:n kanssa.


Liiteosio

Siiri Johanna (Äitee) Rantanen (o.s. Lintunen) S 14.12.1924 Tohmajärvellä. V maanviljelijä Juho Lintunen ja emäntä Anna Puustinen.

Ura. Huonekaluverhoilija.

Luottamustoimet: –

Ansiomerkit. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki. Vuoden naisurheilija 1954, 1956, 1958─59. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi 2009; Suomen urheilun Hall of Fame 2012; Pro Urheilu -tunnustuspalkinto 2013.

Tuotanto: –

Urheilusaavutukset. Oslon olympialaisissa 1952 pronssia 10 kilometrin hiihdossa; Cortinan olympialaisissa 1956 kultaa 3 x 5 km viestihiihdossa; Squaw Valleyn olympialaisissa 1960 pronssia 3 x 5 km viestihiihdossa.

MM-kilpailut: Falun 1954 hopeaa 10 km:llä ja 3 x 5 km viestissä; Lahti 1958 hopeaa 3 x 5 km viestissä, pronssia 10 km:llä; Zakopane 1962 pronssia 3 x 5 km:llä.

Muissa suurkilpailuissa voitto Bodenissa 1954, voitto viestissä ja viides henkilökohtaisessa kisassa Gridenwaldissa 1953, voitto viestissä ja kolmas henkilökohtaisessa kilpailussa Zakopanessa 1955.

11 Suomen mestaruutta.

Muut urheilusaavutukset: Yleisurheilussa maastojuoksun Suomen mestaruus 1960, joukkuemestaruus 1961, pronssia 3 x 800 m viestijuoksussa 1968; pyöräilyssä SM-hopeaa 50 km:llä 1960─61, SM-hopeaa 60 km:llä 1962.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit. Suomen ensimmäinen naisurheilijalle pystytetty patsas Lahden stadionilla (1998, kuvanveistäjä Toivo Pelkonen); Tohmajärvellä, Rantasen kotitalolle vievän tien risteyksessä, puusta veistetty Siiri-patsas.

Henkilön mukaan nimetty. ”Äiteen lenkki” 10 km hiihto.

Lähteet. Arponen Antti O. Siiri Rantanen. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1997. [Julkaistu 28.2.2001]. [Viit. 28.8.2013]. www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1877/ ; Raatikainen Voitto. Kultatytöt. Karisto, Hämeenlinna 1978; Ahola Matti. Ladunaukaisijanaiset. Artikkeli teoksessa Kilpakenttien sankarit 1. Tammi, Helsinki 1992; Ojanen Eero. Naiset tulevat! Artikkeli teoksessa Kilpakenttien sankarit 1. Tammi, Helsinki 1992.

Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4052 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry