Esiintyjäkutsu – ”Urheilun etiikka ja moraali” 13.−14.12.2024 urheiluhistorian hybridisymposiumiin Jyväskylässä ja Zoomissa

Suomen urheiluhistoriallinen seura ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos järjestävät urheiluhistorian symposiumin Jyväskylän yliopistossa 13.−14.12.2024. Symposium toteutetaan hybridimuodossa, joten […]

Lue lisää »

Uutuuskirja Kaikkien oikeus liikkua – Satu Lidman

Historioitsija Satu Lidmanin uudessa kirjassa Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria (2024) tarkastellaan suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolelta […]

Lue lisää »

CfP: IJHS: Sport and history in small states and non-sovereign territories

Submitted by Matthew McDowell on 02/12/2024 – 7:58pm Announcement Type Call for Papers February 12, 2024 – May 31, 2024 […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Kuutsa, Immo (1937–)

Hiihdon A-maajoukkuevalmentaja, hiihtäjä, lehtori

Immo Kuutsa modernisoi ja kehitti suomalaista hiihtovalmennusta menestyksekkäällä urallaan. Hän toimi hiihdon A-maajoukkuevalmentajana 1972─1985. Kuutsa on toiminut 2000-luvulla lehtien asiantuntijakommentaattorina hiihdon arvokilpailuissa. Nykyisin hän on ollut jonkin verran kiistelty henkilö hiihdon dopingkeskustelun takia. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Immo Kuutsa syntyi Ruskealassa, Iisalmessa hieman ennen itsenäisyyspäivää 4. joulukuuta 1937. Hän kiinnostui nuoruudestaan alkaen hiihdosta. Ensimmäinen varsinainen meriitti oli kuitenkin myöhempää uraan ajatellen hieman erikoinen: koskenlaskun SM-kilpailujen viides sija 1956. Kuutsa voitti kuitenkin seuraavan vuonna Helsingin oppikoulujen 10 km:n hiihtomestaruuden. Hänen kovemmiksi urheilusaavutuksikseen Urheilumme kasvot –teos mainitsee akateemiset hiihdot. Kuutsa voitti akateemisten mestaruuden 15 km:llä (1963), hopeaa oli tullut edellisenä vuonna. Akateemisten hiihtojen pronssia hän kuittasi 30 kilometrillä (1963). Akateemisessa mestaruuskilpailussa 5 000 metrin hopea (1961) oli tullut juoksussa jo paria vuotta ennen hiihtomitaleita. Hiihto oli kuitenkin Kuutsan omin laji. Hän osallistui akateemisiin MM-kisoihin Tshekkoslovakiassa (1964) hiihdossa Suomen edustajana 15 km:llä ja sijoittui 18:nneksi sekä lisäksi viestissä kahdeksanneksi. Monipuolinen urheilumies pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa Juankosken Kuohussa, hän harrasti myös jalkapalloa ja suunnistusta.

Vuodesta 1965 Kuutsa on edustanut Iisalmen Visaa; aikaisemmin Juankosken Kuohua, Helsingin Suunnistajia ja Kuopion Palloseuraa. Kuutsa on toiminut vuodesta 1965 Iisalmen Visan hiihtojaoston puheenjohtajana ja seuran hiihtäjien valmentajana. Samana vuonna hän aloitti SVUL:n Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston jäsenenä ja piirivalmentajana. Kuutsa nimitettiin SVUL:n Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtajaksi 1971.

Hiihtotausta auttoi siirtymistä valmentajaksi. Kuutsa kävi hiihdon A-valmentajaseminaarin 1971. Samana vuonna hän pääsi A-maajoukkueen huoltajaksi Salpausselän ja Falunin hiihtokilpailuihin. Kuutsa toimi Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana 1972─1985. Häntä on sittemmin syytetty dopingaineiden tuomisesta hiihtoon. Kuutsa on kiistänyt väitteet jyrkästi. Lisäksi hän on todennut olleensa ensimmäinen, joka otti dopingtestit käyttöön Suomen urheilussa. Kuutsa on kertonut urheilulääketieteen tutkijan Herman Adlerkreutzin tutkineen jääkiekkomaalivahti Stig Wetzellin 1974 dopingkäryn myötä voisiko anabolisen steroidin esiastetta muodostua elimistöön ravinnosta.

Elokuvaohjaaja Arto Halosen hiihdon dopingkulttuuria käsittelevä dokumentti ”Sinivalkoinen valhe” (2012) jatkoi jo Lahden MM-hiihdoista 2001 alkanutta keskustelua suomalaisen hiihdon dopingin käytöstä. MM-hiihdoissa tapahtui kuusi dopingkäryä (Janne Immonen, Jari Isometsä, Milla Jauho [nyk. Saari], Harri Kirvesniemi, Virpi Kuitunen [nyk. Sarasvuo] ja Mika Myllylä [1969─2011]). Hiihtäjä Kaija Härkin myönsi jo 1980-luvulla käyttäneensä dopingia hiihdossa. Dokumentissa Härkin väittää, että dopingaineiden käyttö alkoi systemaattisesti valmentaja Kuutsan aikakaudella. Entinen maajoukkuehiihtäjä Veijo Hämäläinen totesi yleisradiolle Kuutsan todenneen hänelle epämääräisesti ”keinoja löytyvän”, jollei tulosta muutoin synny. Kuutsa vastasi kritiikkiin Helsingin Sanomissa, että hän ei ottanut minkäänlaista vastuuta sääntöjen kiertämisestä. Kuutsa totesi HS:lle myös uskovansa huippulahjakkaiden urheilijoiden, kuten jamaikalaisen pikajuoksija Usain Boltin, voittavan ilman dopingia.

Immo Kuutsan rooli hiihdon maajoukkuevalmentajana on herättänyt voimakasta keskustelua, jossa on esitetty jyrkkiäkin syytöksiä valmentajaa kohtaan. Toisaalta on myös esitetty Suomen tehneen samaa kuin muutkin hiihdon huippumaat. Lisäksi nykyisin dopingiksi luokitellut menetelmät ovat voineet olla laillisia 1970─1980 -luvuilla. Lahden dopingkäryissä median ryvettämä hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrö totesi Lahden dopingjupakkaan liittyneessä poliisikuulustelussa Kuutsan pyytäneen häntä, Vuokatin valmentajapalaverissa kesä-heinäkuussa 1996, hankkimaan valmentamalleen Kerttu Tiikkaiselle EPO-hormonia, koska tämä ei muuten pärjäisi.

Tiikkainen itse on epäillyt pudonneensa maajoukkueringistä 1990-luvun lopulla, koska ei suostunut muiden suomalaishiihtäjien tapaan käyttämään dopingia. Kuutsa kommentoi Kyrön valehdelleen EPO hormonin hankkimisesta Tiikkaselle. Kuutsan mukaan Kyrö puhui kokouksessa vain yleisesti dopingin käytöstä maailmalla. Kyrö on pysynyt dopingväitteensä takana, koska poliisille ”ei kannata valehdella”.

Immo Kuutsa kommentoi asiantuntijana Vancouverin olympialaisten hiihtourheiluja Iisalmen Sanomille 2010. Kuutsa on arvostellut Iisalmen sanomissa 2013 yleisesti Suomen Hiihtoliiton johtoa, erityisesti Suomen hiihdon tämänhetkistä norjalaista päävalmentajaa Magnar Dalenia, liian heikoiksi johtajiksi. Kuutsan mukaan nykyvalmennus pitää liiallista etäisyyttä hiihtäjiin ja valmentajiin. Immo Kuutsa pitää kalastuksesta kotimökillään Juuassa, välillä myös lastenlapset käyvät kylässä. Kuutsa harrastaa kalastuksen lisäksi eräretkeilyä ja filosofista kirjallisuutta.


Liiteosio

Immo (alk. Immanuel) Kuutsa S 4.12.1937 Ruskeala, Iisalmi. Vanhemmista ei tietoja.

Ura. Hiihdon A-valmentajaseminaari 1971. A-maajoukkueen huoltaja Salpausselän ja Falunin hiihtokilpailuissa 1971; Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja 1972─1985; ampumahiihdon lajipäällikkö 1970- ja 1980-luvuilla.

Luottamustoimet. Iisalmen Visan hiihtojaoston puheenjohtaja ja seuran hiihtäjien valmentaja 1965─; SVUL:n Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston jäsenenä ja piirivalmentajana 1965─; Iisalmen urheilulautakunnan jäsen 1970─; Suomen Hiihtoliiton hiihtovaliokunnan jäsen 1970─; SVUL:n Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston piirivalmentaja; SVUL:n Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtaja 1971─.

Ansiomerkit. Liikuntaneuvos 2007; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; Vuoden valmentaja 1978.

Tuotanto. Avustajana teoksessa: Kantola Heikki. Hopeasompa hiihdonvalmennusopas. Suomen Hiihtoliitto / Helsingin sanomat, Helsinki 1976.

Urheilusaavutukset. Koskenlaskun SM-kilpailujen viides 1956; Helsingin oppikoulujen 10 km:n hiihtomestaruus 1957; akateemisessa mestaruuskilpailussa 5 000 metrin hopeaa 1961; akateemisten hiihtojen mestaruus 15 km:llä 1963, hopeaa 1962 hopeaa, 30:llä kilometrillä pronssia 1963; osallistui akateemisiin MM-kisoihin Tshekkoslovakiassa Suomen edustajana 15 km:llä ja sijoittui 18:nneksi ja viestissä kahdeksanneksi 1964; pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa Juankosken Kuohussa; harrasti jalkapalloa ja suunnistusta. Edustanut Juankosken Kuohua, Helsingin suunnistajia, Kuopion palloseuraa sekä Iisalmen Visaa (1965─).

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Koistinen Arttu. ”Dalen on rampa ankka”. [Julkaistu Iisalmen Sanomissa 5.3.2013]. [Päivitetty 5.3.2013]. [Viitattu 14.8.2013]. www.iisalmensanomat.fi/uutiset/urheilu/dalen-on-rampa-ankka/772344 ; Krapu Marko. ”Kuutsa pyysi hankkimaan epoa”. [Julkaistu yleisradiolla 24.9.2012]. [Päivitetty 24.9.2012]. [Viitattu 14.8.2013]. http://yle.fi/urheilu/kuutsa_pyysi_hankkimaan_epoa/6306324 ; Laitila Johannes. ”Ex-valmentaja Immo Kuutsa pitää dopingväitteitä pöyristyttävinä”. [Julkaistu Helsingin Sanomissa 25.9.2012]. [Viitattu 14.8.2013]. www.hs.fi/urheilu/a1305601280560 ; Lötjönen Kaisu. ”Immo Kuutsan mökillä riittää vilskettä”. [Julkaistu yleisradiolla 29.6.2010]. [Päivitetty 4.6.2012]. [Viitattu 14.8.2013]. http://yle.fi/uutiset/immo_kuutsan_mokilla_riittaa_vilsketta/6159988 ; Myöhänen Arto. ”Immo Kuutsa povaa Suomelle 6-8 mitalia”. [Julkaistu Iisalmen Sanomissa 12.2.2010]. [Viitattu 14.8.2013]. www.iisalmensanomat.fi/uutiset/urheilu/immo-kuutsa-povaa-suomelle-6-8-mitalia/532285 ; Rantala Risto. Urheilumme kasvot 1. Talviurheilu, toimittaneet Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen. Neljäs painos. Scandia-kirjat Jyväskylä / Otava 1976. Keuruu, s. 432; Turunen Tommi. ”Kuutsa kiistää epo-väitteen”. [Julkaistu Iisalmen Sanomissa 2.9.2012]. [Viitattu 14.8.2013]. www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/kuutsa-kiist%C3%A4%C3%A4-epo-v%C3%A4itteen/756164

Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4738 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry