Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Kuusela (ent. Gustafsson), Karl (1901–1985)

Valmentajana nyrkkeilyssä, jalkapallossa ja uinnissa, tuomarina useissa lajeissa, urheiluseura-aktiivi, Osuusliike Elannossa tarkastajana

Karl Gunnar ”Guntta” Kuusela kuului vuosikymmeniä suomalaisen nyrkkeilyn monitoimimiehiin. Toiminta nyrkkeilyn parissa alkoi kilpanyrkkeilijänä 1920-luvulla, ja jatkui valmentajana, tuomarina sekä luottamustoimissa useissa urheiluseuroissa ja -järjestöissä. Kuusela kirjoitti myös monen vuosikymmenen ajan sanomalehtikirjoituksia lähinnä nyrkkeilystä. Nyrkkeilyn lisäksi Kuuselan sydäntä lähellä olivat uinti, yleisurheilu ja jalkapalloilu. Ansioistaan hänelle on myönnetty Nyrkkeilyliiton aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Helsingissä 20. huhtikuuta 1901 syntyneelle Gunnar Kuuselalle pääkaupunki tarjosi erilaisia urheiluharrastusvaihtoehtoja runsaasti ja niihin Kuusela myös tarttui. Aktiiviura kilpailijana ajoittui 1920-luvulle, mutta suurempaa menestystä hän ei yksilölajeissaan (uinti, nyrkkeily, yleisurheilu ja luistelu) saavuttanut. Sen sijaan Helsingin Tovereiden edustusjoukkueessa hän palloili 11 vuotta. Tovereiden menestysvuodet tulivat kuitenkin vasta 1930- ja 1940-luvuilla eli Kuuselan aktiiviuran jälkeen. Kuuselan paras urheilusaavutus oli SM-hopea vesipallossa 1928, hän oli joukkueen maalivahti. Nyrkkeilyn Kuusela aloitti 11-vuotiaana ja harrastus jatkui 25-vuotiaaksi. Parhaimmillaan hän voitti Helsingin piirin mestaruuden.

Kahden helsinkiläisen urheiluseuran merkitys oli Kuuselalle erityisen tärkeä. Helsingin Tovereihin hän liittyi 1920, ja vuosikymmenten aikana Kuusela oli pitkiä aikoja johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä eri lajiosastojen vastaavana. Seuran kunniapuheenjohtajuus hänelle myönnettiin jo 1944. Kaksi vuotta aikaisemmin seura oli voittanut jalkapallon Suomen mestaruuden. Nyrkkeily oli kuitenkin Kuuselan lempilapsi, jonka eteen hän laittoi itsensä likoon Helsingin Tovereissakin. Toinen Kuuselalle tärkeä urheiluseura oli Helsingin Uimarit, johon hän liittyi seuran perustamisvuonna 1916. Seuran elinikäinen jäsen Kuuselasta tuli 1926.

Kansallisen tason vaikuttajana Kuusela toimi vuosikymmeniä Suomen Nyrkkeilyliiton liittohallituksen jäsenenä sekä sen sihteerinä ja varapuheenjohtajana. Vuosikymmenten varrella Kuuselalla oli Nyrkkeilyliitossa myös lukuisia luottamustehtäviä muun muassa eri valiokunnissa. Myöhemmin hänestä tuli liiton kunniajäsen ensimmäisten, harvojen valittujen joukossa. Nyrkkeilyn edusmiehenä hän osallistui useisiin pohjoismaisiin konferensseihin. Kuuselalle tuli myös useita edustuksia maajoukkueen johtajana hänelle rakkaissa urheilulajeissa.

Kansainvälisestä toiminnasta Kuusela sai Norjan, Saksan, Unkarin ja Viron nyrkkeilyliittojen ansiomerkin kiitoksena panoksestaan maiden välisen urheiluyhteistyön kehittämisessä ja siihen osallistumisesta.

Myös Palloliiton ja Jääkiekkoliiton toiminta tuli Kuuselalle tutuksi pienempien luottamustoimien muodossa. Kultaisilla ansiomerkeillä hänet palkittiin Helsingin Tovereiden, Suomen Nyrkkeilyliiton ja Suomen Palloliiton toimesta.

Kuten muutkin oman urheilulajinsa monitoimimiehet, Kuusela kirjoitti sanomalehtiin lyhyitä reportaaseja nyrkkeilykilpailuista aikana, jolloin lehtitaloissa ei ollut vakiintunutta urheilutoimitusta. Lehtijutut olivat pääasiassa lyhyitä raportteja kilpailuista ja pääosassa olivat tulokset. Esimerkiksi urheilijoiden haastatteluja lehtiin tehtiin 1920-luvulla hyvin vähän.

Kilpailu-uraa seurasi valmentaminen nyrkkeilyssä, jalkapallossa ja uinnissa, viimeksi mainitussa lajissa aina Viroa myöten. Kansainvälisen uran Kuusela teki urheilutuomarina ja maaottelutasoisia tuomaritehtäviä hän hoiti peräti neljässä eri lajissa (nyrkkeily, yleisurheilu, jalkapallo ja uinti). Tämän lisäksi Kuuselalla oli valtuudet toimia mäenlaskutuomarina.

Vaikka Suomessa oli nyrkkeilty jo ennen 1920-lukua, vasta Viktor Smedsin ja osaltaan Kuuselan myötä Suomeen vakiintui seura- ja kilpailutoiminta. Nyrkkeilyliitto perustettiin maahamme 1923. Suomen nyrkkeilyn isä Viktor Smeds luonnehti Kuuselan työtä sanoilla ”innostuttava ja väsymätön” kuvatessaan tämän työtä Helsingin Tovereissa. Monista vastuullisista toimista huolimatta ”Guntan” työnä oli tukea oman seuran nuorten nyrkkeilijöiden etenemistä, ja siinä hän onnistui erinomaisesti. Helsingin Toverit oli seura, josta nousi nyrkkeilyn kansallisia huippunimiä aina Suomen mestaruuksiin asti. Kuusela itse puolestaan palkittiin useasti seuran arvokkaimmalla palkinnolla, Kaarlo Heinosen kultamaljalla, joka myönnettiin seuratoiminnassa ansioituneelle jäsenelle. Kuuselan valmennuksen periaate perustuikin ankaralle työnteolle: ”Kilpailkaa, mutta harjoitelkaa lujasti ja tunnollisesti”, hän kirjoitti vuonna 1946. Tätä ajatustaan hän vei eteenpäin laaja-alaisesti suomalaisessa nyrkkeilyssä.

Nyrkkeily oli Kuuselan vapaa-aikaa, mutta illanvietoissa Kuuselan toinen lempilaji, musiikki, sai tavalla jos toisella, usein huuliharpun välityksellä, oman vuoronsa. Guntan huuliharppusoolo kuului illanvieton ehdottomiin kohokohtiin, ja joskus myös steppaus, joka musiikin ohella kuului Kuuselan harrastuksiin.

Koulutukseltaan Kuusela oli laborantti. Hän teki työuransa Osuusliike Elannossa, jonka kemikalioliikkeiden, joita tuolloin kutsuttiin rohdososastoiksi, tarkastajana hän toimi. Tämän lisäksi hän toimi muun muassa opettajana Elannon omassa koulussa.


Liiteosio

Richard Karl Gunnar Kuusela (ent. Gustafsson) S 20.4 1901 Helsingissä, K helmikuussa 1985. V Karl Henrik ja Iida Maria Kuusela.

Kuuselan poika Seppo Kuusela kuuluu suomalaisiin koripallolegendoihin. Hänet valittiin muun muassa kahdesti vuoden koripalloilijaksi Suomessa. Maajoukkueessa hän pelasi viisitoista vuotta, muun muassa viidet EM-kisat.

Ura. Laborantti. Osuusliike Elannon tarkastaja 1923─66; opettajana Osuusliike Elannon koulussa.

Luottamustoimet. Helsingin Uimareiden jäsen ja useita luottamustoimia seurassa 1917─; Helsingin Tovereiden jäsen ja useita luottamustoimia seurassa 1920─; Suomen Nyrkkeilyliiton liittohallituksen jäsen ja useita luottamustoimia Nyrkkeilyliitossa 1923─; Helsingin Erotuomarikerhon jäsen 1929─; Suomen Palloliiton valitsemistoimikunnan jäsen 1930─32; Suomen Jääkiekkoliiton tilintarkastaja 1934─38; Nyrkkeilytuomarikerhon perustaja ja puheenjohtaja 1943─47.

Ansiomerkit. IV luokan vapaudenristi, I luokan vapaudenmitali vapaussodasta ja 1941─44 sodasta, muistomitali Helsingin valloituksesta 1918.

Suomen Urheilun (liikuntakulttuurin ja urheilun) kultainen ansioristi; Suomen Urheilun hopeinen ansioristi; Suomen Palloliiton, Suomen Nyrkkeilyliiton ja Helsingin Toverien kultaiset ansiomerkit; Suomen Palloliiton hopeinen ansiomerkki; SVUL:n ansiomerkki, Norjan, Saksan, Unkarin ja Viron nyrkkeilyliittojen kultaiset ansiomerkit.

Tuotanto: –

Urheilusaavutukset. Pelasi Helsingin Tovereiden jalkapallon edustusjoukkueessa 11 vuotta eli 1920-luvun; SM-hopeaa vesipallossa 1928; Helsingin piirin mestari nyrkkeilyssä.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Limmonen Jorma, Lounasheimo Ilmo, Salokangas Atle. Kuusi vuosikymmentä nyrkkeilyä 1923─1983. Suomen Nyrkkeilyliitto, Helsinki 1983; Lounasheimo Ilmo, Salokangas Atle. Kehän ääreltä. 70 v. suomalaista nyrkkeilyä. Suomen nyrkkeilyliitto / Ringside Club, Helsinki 1994; Helsingin Toverit 1916─1946. Helsingin Toverien 30-vuotisjuhlajulkaisu. Toimittanut Simo Saarikoski ja Toivo Koskinen. Helsingin Toverit, Helsinki 1946; Helsingin Toverit 50 vuotta (1966).

Kirjoittaja(t): Matti Rautiainen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4634 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry