Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Kivi, Lennart (1914–1990)

Työväen Urheiluliiton johtohenkilöitä, diplomi-insinööri

Lennart Kivi kuului Työväen Urheiluliiton (TUL) korkeimpaan johtoon lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Hän oli TUL:n kansandemokraattisen ryhmän merkittävin johtomies, joka teki tiivistä yhteistyötä Matti Ahteen kanssa työväen urheiluliikkeen eheytyksen ratkaisevissa vaiheissa 1970-luvulla. Urheilutaustaltaan Kivi oli ennen kaikkea koripalloilija. Suurelta osin Kiven ansiosta koripalloa alettiin pelata myös TUL:ssa 1930-luvulla. Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Lennart Kivi syntyi 22. syyskuuta 1914. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt vain muutamaa kuukautta aiemmin, ja Suomen suuriruhtinaskunta oli julistettu sotatilaan. Lähtökohdat nuoren Lennartin urheilu-uralle eivät olleet parhaat mahdolliset. Hän oli kuitenkin hyvin innostunut urheilusta ja suoritti uimakandidaatin tutkinnon jo 11-vuotiaana. Tätä seurasi teini-iässä pesäpalloharrastus Koiton Visassa ja Työväen Mailapojissa. Hieman vanhempana mukaan tuli jalkapallo Urheiluseura Kalervon riveissä. Opiskelijaliikunnan kautta Kivi kuului 1930-luvun alkuvuosina Helsingin Lyseon uinti-, pesäpallo- ja käsipallojoukkueisiin. Jälkimmäinen laji oli juuri tullut Suomeen tunnetun voimistelu- ja miekkailuopettajan Oskari Väänäsen mukana, joka työskenteli tuolloin myös Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa. Sotavuosina Kivi löysi koripallosta oman lajinsa ja kirjoitti tiettävästi ensimmäisen suomenkielisen koripallo-oppaan 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa. Laji oli lähtenyt liikkeelle Suomessa toden teolla vain paria vuotta aiemmin. Kivi toimi myöhemmin itse erilaisilla urheilukursseilla luennoitsijana ja ohjaajana.

Varsinaisen ”urheilu-uransa” Lennart Kivi loi kuitenkin järjestötoiminnassa. Hän kuului 1940-luvulta lähtien erilaisiin TUL:n toimi- ja valiokuntiin. Vuonna 1947 TUL:ssa tehtiin merkittävä organisatorinen uudistus, kun liittotoimikunnan työmäärä oli kasvaa hallitsemattoman suureksi. TUL:oon perustettiin liittotoimikunnan avuksi urheiluteknillinen toimikunta (UTT), jonka tehtävänä oli laatia urheiluteknisiä aloitteita ja suunnitelmia, kehittää TUL:n kilpailutoimintaa ja koordinoida kilpailukalenteria. UTT:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin nuori ja innokas Lennart Kivi. Hän oli laatimassa myös TUL:n uutta kasvatusohjelmaa, jonka mottona oli ”jokaisen toimitsijan on oltava myös kasvatustyöntekijä”. Tosin tässä tapauksessa se merkitsi urheilua välineenä, jolla oli TUL:n ohjelman mukaan merkitystä vain sosialistista maailmankatsomusta rakentavan kasvatuksen osana. Kivi kuuluikin TUL:n kansandemokraattiseen siipeen, eikä yhteentörmäyksiä sosiaalidemokraattien kanssa aina voitu välttää. Jälkimmäiset ajoivat yhteistyölinjaa SVUL:n kanssa, kun taas kansandemokraatit halusivat kehittää TUL:sta Suomen selvästi johtavan urheilujärjestön. Kysymys oli kuitenkin ennen muuta puoluepoliittisesta valtataistelusta TUL:n sisällä.

1950-luvun alussa TUL julisti uuden koko valtakuntaa koskevan liikuntapolitiikkansa, jonka mukaan kansanurheilu oli tunnustettava liikuntakulttuurin korkeimmaksi arvoksi. TUL:n ensimmäiseen kansanurheilutoimikuntaan valittiin vuonna 1951 muiden muassa Lennart Kivi. Toimikunnan tehtävänä oli järjestää TUL:n joukkourheilua, urheilujuhlia sekä työpaikka- ja ammattiyhdistyksiä koskevaa urheilutoimintaa, mikä merkitsi samalla myös myöntymistä huippu-urheilun asettamiin menestyspaineisiin ja tarpeeseen eriyttää liikuntakulttuuria myös TUL:n sisäisessä toimintamallissa.

Vaikka Kiven urheilupoliittiset näkemykset aiheuttivat joskus erimielisyyksiä, hänen asiantuntemustaan koripallossa arvostettiin yli liittorajojen. Kivi toimi TUL:n koripallojaoston puheenjohtajana ja oli myös lajin yhteistoimintaelimien jäsen. Suomessa pidettäviä olympialaisia ajatellen Helsingin kaupunki lähetti Kiven vuonna 1948 Lontooseen ottamaan selvää, miten siellä oli koripallon olympiapelit järjestetty. Kivi kuului Suomen Olympiayhdistykseen ja Olympiakomitean valtuuskuntaan. Helsingin olympialaisten aikaan vuonna 1952 hän oli mukana niin järjestelytehtävissä kuin Suomen koripallojoukkueen johtajanakin.

Kiven vastuulla olivat 1950-luvulta lähtien TUL:n kansainväliset suhteet, joista valtaosa liittyi Neuvostoliittoon ja muihin sosialistisiin maihin. Kivi toimi myös Suomi-DDR-seuran hallituksessa lähes kolme vuosikymmentä. Kun SVUL:n ja TUL:n yhteistoiminta katkesi vuosiksi 1959─1966, yhteydet sosialistimaihin tarjosivat TUL:n urheilijoille tärkeän henkireiän ja käytännössä lähes ainoan mahdollisuuden koviin kansainvälisiin kilpailuihin. Kymmenillä matkoillaan Neuvostoliittoon, Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan ja muualle Itä-Eurooppaan Kivi oppi tuntemaan myös sosialististen maiden ongelmat. Kivi valittiin vuonna 1967 TUL:n varapuheenjohtajaksi, ja hän oli 1970-luvun loppuvuosina mukana neuvotteluissa, joiden ansiosta TUK yhdistyi TUL:oon.

Urheilun ulkopuolisen elämäntyönsä diplomi-sähköinsinööriksi vuonna 1945 valmistunut Kivi teki työväen liikelaitosten palveluksessa. Hän aloitti sotakorvausteollisuuden palveluksessa. Kivi oli saksalaisilta takavarikoidun ja sittemmin Neuvostoliitolle luovutetun sähköliike AEG:n teknisenä johtajana. Vuodesta 1962 alkaen Kivi toimi ensin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja vuodesta 1973 lähtien Osuustukkukaupan (OTK) teknisenä johtajana. Kun E-osuuskauppaliike ajautui 1970-luvun lopulla kriisiin, Kivi oli johtavana kansandemokraattina ajamassa Osuusliike Elannon itsenäistymistä.


Liiteosio

Lennart Kivi S 22.9.1914 Helsinki, K 1.121990 Helsinki. V toimitusjohtaja Jaakko Kivi ja Emmi Porkka.

Ura. Kansakoulu; Helsingin Normaalilyseo, Teknillinen korkeakoulu (diplomi-insinööri, sähköinsinööri). Sähköliike AEG:n tekninen johtaja ─1961; Kulutusosuuskuntien Keskusliiton tekninen johtaja 1962─1972; Osuustukkukaupan (OTK) tekninen johtaja 1973─.

Luottamustoimet. TUL:n koripallojaoston puheenjohtaja 1941─; TUL:n liittotoimikunnan jäsen 1945─; TUL:n liittojuhlissa 1946 kilpailuvaliokunnan jäsen; TUL:n pyöräilyjoukkueen johtajana Puolan ympäriajossa 1949, nyrkkeilyjoukkueen johtajana Tsekkoslovakiassa ja Unkarissa; TUL:n liittojuhlatoimikunnan jäsen ja ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja 1954; TUL:n liittojuhlatoimikunnan jäsen ja urheilu- ja koulutusvaliokunnan (UKV) puheenjohtajana kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja 1954, vastasi kisoissa ulkomaalaisista vieraista ja neuvotteluista heidän kanssaan; TUL:n urheiluteknillisen toimikunnan (UTT) ja sen jatkon, urheilu- ja koulutusvaliokunnan (UKV) (ensimmäinen) puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen 1947─59, 1968─73, 1975─79; TUL:n työvaliokunnan jäsen 1959─; TUL:n kansainvälisen valiokunnan (ensimmäinen) puheenjohtaja 1959─; TUL:n varapuheenjohtaja 1967─; TUL:n koulutusvaliokunnan (KV) puheenjohtaja 1973─75; TUL:n liittojuhlan kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja 1979.

Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen 1947─55; Helsingin kaupungin lähettämänä tarkkailijana Lontoon 1948 olympialaisissa (Helsingin olympialaisten koripallokilpailuja varten); XV Olympia Helsinki 1952 -ohjelmatoimikunnan jäsen 1948 ja urheiluteknillisen toimikunnan jäsen 1949─52; Suomen koripallojoukkueen johtaja Helsingin olympiakisoissa; Suomen Olympiayhdistyksen jäsen 1955─ ja uudelleen 1963─.

Koripallon yhteistoimintaelimien jäsen 1945─; osallistui nuorison maailmankonferenssiin Lontoossa 1945; Veikkaustoimiston hallintoneuvoston jäsen 1946─; Stadion-säätiön valtuuskunnan ja johtokunnan jäsen 1946─; Suomen Nuorisojärjestöjen Edustajiston hallituksen jäsen 1947─48; Työpaikkaurheilukomitean jäsen 1948; Lehtivaliokunnan jäsen 1948─51; Kansan urheilutoimikunnan jäsen 1951─54; Otaniemen Urheilusäätiön valtuuskunnan jäsen 1953─; Kisakeskuksen rakennustoimikunnan jäsen 1957─58; Valtion Urheiluneuvoston jäsen 1966─79; SKP:n urheilujaoston jäsen. Suomi-DDR-seuran hallituksessa lähes kolme vuosikymmentä.

Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi; Suomen Urheilun suuri ansioristi 1979; TUL:n korkein ansiomerkki 1969.

Tuotanto. Laatinut tiettävästi ensimmäisen esitteen koripallosta 1939─40; kirjoitus TUL:n vuosikirjassa 1939─40; ensimmäinen TUL-lehden pakinoitsija nimimerkillä ”Kori”.

Urheilusaavutukset. Uimakandidaatti 1925; Koiton Visan pesäpalloedustusjoukkueessa 1930─32; Työväen Mailapoikien I ja II joukkueen jäsen; Urheiluseura Kalervon jäsen 1936─39 pelaten jalkapalloa II joukkueessa; Helsingin Lyseon uintijoukkueen jäsen 1931─34, pesäpallojoukkueen jäsen 1932, käsipallojoukkueen jäsen 1932. Koripallojoukkueen jäsen 1940─46; TUL:n koripallon liittojoukkueessa 1945.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –

Henkilön mukaan nimetty: –

Lähteet. Hentilä Seppo. Suomen työläisurheilun historia II, Työväen Urheiluliitto 1944─1959. Karisto, Hämeenlinna 1984; Hentilä Seppo. Suomen työläisurheilun historia III, Työväen Urheiluliitto 1959─1979. Karisto, Hämeenlinna 1987; Hentilä, Seppo. Kivi, Lennart. Suomen kansallisbiografia 5. Karl-Lehtokoski. Toimituskunta: Matti Klinge (päätoim.) et al. Toimituspäällikkö: Aulikki Litzen (1993-2002). Studia biographica 3:5. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2005; Saarinen Erkki. Käsipalloilu. Teoksessa Urheilumme kasvot 3. Palloilu. Toinen painos. Toim. Risto Santala, Markku Siukonen ja Seppo Tukiainen. Scandiakirjat Oy, Jyväskylä 1974.

Kirjoittaja(t): Tero Matkaniemi

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 4884 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry