Himberg, Arvo (Alfred) (1892–1965)
Urheilujohtaja, Astor filmi Oy:n puheenjohtaja, varatuomari, pääkonsuli
Suomen urheilujohtajien kärkikaartiin varatuomari Arvo Himberg nousi sotavuosina. Hän teki urheilun järjestöuransa etenkin hiihdon ja painin saralla. Kielitaitoisena, sosiaalisesti lahjakkaana ja kyvykkäänä johtajana Himberg nousi kansainvälisesti keskeisiin urheilun luottamustehtäviin. Himbergiä pidetään Suomen 1950-luvun urheilun suurimpana vaikuttajana. Hän sijoitti huomattavia määriä rahaa ja aikaansa urheilutoimintaan. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi Himbergille myönnettiin 1954.
Arvo Himberg syntyi 28. joulukuuta 1892 Perniössä. Hän valmistui ylioppilaaksi 1912 ja aloitti samana vuonna urheilujärjestötyöt. Ammatillisesti Himberg suuntautui juristin uralle ja vastavalmistunut oikeustieteilijä osallistui sisällissotaan valkoisten puolella. Hän oli mukana muun muassa Helsingin taistelussa.
Himberg edusti uutta itsenäisyyden ajan urheilujohtajien aaltoa sikäli, että hänellä ei ollut varsinaisesti omaa kilpaurheilutaustaa, vaikka hän oli harrastanut painia, hiihtoa, luistelua ja jalkapalloa 1908─1920. Myöhemmin hän harrasti ratsastusta ja autourheilua.
Himberg tuli Suomen Painiliittoon 1935 ja nousi sen puheenjohtajaksi 1942. Lisäksi hän tuli liiton työ- ja valmennusvaliokunnan johtoon 1942. Himberg oli painin tukimiesrahaston perustaja ja sen puheenjohtaja talvi- ja jatkosodan aikana. Hän toimi useaan otteeseen Suomen Painikomitean puheenjohtajana ja 1951─1952 painin olympiatoimikunnan puheenjohtajana. Kansainvälisen Painiliiton johtokunnan jäseneksi Himberg valittiin 1948 ja hän eteni aina liiton varapresidentiksi asti.
Hiihto oli painin lisäksi toinen Himbergin intohimo. Hän oli Suomen Hiihtoliiton jäsen vuodesta 1936 ja toimi liiton varapuheenjohtajana 1941─1952. Himberg myös hankki Hiihtoliitossa ollessaan rahat hiihtojoukkueiden lähettämiseksi maailmanmestaruuskilpailuihin. Hän toimi joukkueenjohtajana hiihdon MM-kilpailuissa 1937, 1939 ja 1941 sekä painin MM-kilpailuissa 1946, 1947, 1949─1951 ja 1953. Kansainvälisen Hiihtoliiton johtokunnan jäseneksi Himberg valittiin 1942.
Arvo Himberg edusti Suomea erinäisissä urheilu- ja liikemiesneuvotteluissa ulkomailla ja kotimaassa. Hän oli useiden liikeyritysten ja järjestöjen johtokunnan tai hallitusneuvoston jäsen. Himberg toimi esimerkiksi jäsenenä Stadion säätiön hallituksessa, kuului Suomen Olympiakomiteaan ja SVUL:n liittohallitukseen sekä niiden työvaliokuntiin, ja lisäksi maamme Olympiakomitean keräystoimikuntaan. Luottamusta Himbergin kykyihin osoitti, että J. K. Paasikiven hallitus kutsui hänet 1944 johtamaan komiteaa, joka selvitti Suomen urheilun elvyttämistä uusissa olosuhteissa. Komitean työ jäi kuitenkin poliittisen valtataistelun kiihtyessä hyödyntämättä. Himberg oli sotien jälkeen pääjohtajana Suomen kesä- ja talviolympialaisjoukkueissa Lontoon (1948), St. Moritzin (1948), Helsingin (1952), Oslon (1952) ja Cortina d’Ampezzon (1956) olympialaisissa. Ikääntyminen karsi kuitenkin vähitellen hänen lukuisia liike- ja urheiluelämän toimiaan.
Himberg tuki ja avusti rahallisesti useita urheilujärjestöjä ainakin 20 vuoden ajan. Hän keksi ja sai pitkien neuvotteluiden jälkeen julkaistua urheilupostimerkin, josta Suomen urheilujärjestöt saivat tuloja 8 050 000 mk. Himberg lahjoitti useita kiertopalkintoja ja muita kunnianosoituksia Suomen urheilusuhteiden edistämiseksi niin Suomen ja Ruotsin, Suomen ja Puolan, Suomen ja Latvian kuin Suomen ja Vironkin välillä.
Työuransa Arvo Himberg loi aluksi asianajajana, liikejuristina ja pankinjohtajana. Myöhemmin Astor filmi Oy:n toimitusjohtajana hän saavutti taloudellisen vapauden ja vakavaraisuuden, mikä mahdollisti runsaan matkustelun, muun muassa maapallon kiertämisen kolmeen kertaan. Himberg julkaisi teokset ”Latvia muutamin sanoin ja kuvin” (1928) sekä ”Loistolaivalla maapallon ympäri” (1935), joka kertoo hänen maailmanympärimatkastaan. Hän kirjoitti myös päivälehtiin taloudellisista, finanssi- ja urheilukysymyksistä.
Liiteosio
Arvo Alfred Himberg S 28.12.1892 Perniö, K 1965. V maanviljelijä Johan Petter Himberg ja Julia Högman.
Ura. Ylioppilas Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta 1912; valmistunut oikeustieteellisestä kahdella tutkinnolla 1917; ylempi hallintotutkinto 1918; varatuomari 1919.
Sisäasiainministeriön ylimääräinen virkamies 1917─18; asianajajana Helsingissä 1917─20; liikejuristi Helsingissä 1920─26; Turunmaan pankin Helsingin konttorin johtaja 1926─34; Astor Filmi oy:n toimitusjohtaja 1936─. Latvian konsulina Helsingissä 1924─28, pääkonsulina 1928─40.
Luottamustoimet. Suomen Hiihtoliiton jäsen 1936─; varapuheenjohtaja 1941─52; Kansainvälisen Hiihtoliiton varapresidentti 1940─57; Kansainvälisen Hiihtoliiton johtokunnan jäsen 1942─. Suomen Painiliittoon 1935, työ- ja valmennusvaliokunnan johtoon 1942─, puheenjohtaja 1942─; Painin tukimiesrahaston perustaja ja sen puheenjohtaja talvi- ja jatkosodan aikana; useaan otteeseen Suomen Painikomitean puheenjohtajana ja 1951─52 painin olympiatoimikunnan puheenjohtaja; Kansainvälisen Painiliiton johtokunnan jäsen 1948─, liiton puheenjohtaja ja varapresidentti. Joukkueen johtajana hiihdon MM-kilpailuissa 1937, 1939 ja 1941 sekä painin MM-kilpailuissa 1946, 1947, 1949─1951 ja 1953.
Suomen urheilun elvyttämistä pohtivan komitean johtaja 1944; Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen 1946─; Suomen olympiajoukkueiden johtaja St. Moritzin, Lontoon, Oslon, Helsingin ja Cortina d’Ampezzon olympialaisissa 1948─56; (SVUL:n liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsen); Vierumäen Urheiluopiston hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1950─; Stadionsäätiön johtokunnan jäsen.
Ansiomerkit. Suomen Urheilun (liikuntakulttuurin ja urheilun) kultainen ansioristi; Suomen olympialainen ansioristi; Kansainvälisen Painiliiton suurristi; Suomen Painiliiton kultainen ansiomerkki; Hollannin, Ranskan ja Ruotsin painiliittojen kultainen ansiomerkki.
Suomen valkoisen ruusun mitali, Vapauden risti 4 mk.; Vapaussodan muistomitali; Suojeluskuntain arvomerkki; Talvisodan muistomitali; Jatkosodan muistomitali; Italian Kruunu-r., Latvian kolmen tähden suurupseeri, Puolan (kultainen) Polonia Restituta, Ranskan kunnialegioonan mitali, Ranskan Médaille de l’Education Physique; Ruotsin Vaasan-r.
Tuotanto. Latvia muutamin sanoin ja kuvin. Latvian lähetystö, Helsinki 1928; Loistolaivalla maapallon ympäri. WSOY, Porvoo 1935 (toinen painos 1936). Kirjoitelmia päivälehdissä taloudellisista, finanssi- ja urheilukysymyksistä. Urheilupostimerkin ideoija.
Urheilusaavutukset. Harrastanut painia, hiihtoa, luistelua ja jalkapalloa 1908─1920.
Julkiset muotokuvat ja muistomerkit: –
Henkilön mukaan nimetty: –
Lähteet. Autio Veli-Matti. Himberg, Arvo (1892─1965). Julkaistu 8.6.2004. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. SKS. [www]. [Viitattu 18.3.2013]. www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7483/
Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen & Heikki Roiko-Jokela
Julkaistu 20.12.2017
Artikkelitekstin pituus: 3396 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry