Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Gröndahl, Kelpo (1920–1994)

Painin olympiavoittaja, kansanedustaja, satamavalvoja

Kelpo Gröndahl oli suomalaisen painin huippunimi 1940- ja 1950-luvuilla. Urheilu oli tuolloin Suomessa hyvin poliittista ja Gröndahlin vasemmistolaiset näkemykset saattoivat vaikuttaa joissakin piireissä negatiivisesti hänen aikalaissuosioonsa. Silti juro ja hiljainen Gröndahl oli reilusti sitä mitä oli niin molskilla kuin sen ulkopuolella. Ansioistaan Gröndahlille myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1982.


Kelpo Gröndahl syntyi Porissa, Reposaaressa 28. maaliskuuta 1920 ja kuoli samalla seudulla 2. elokuuta 1994. Hänen vanhempansa olivat satamatyömies Selim (Selmi) Gröndahl ja Armiida Lindroos. Kelpo Gröndahlin päälaji oli paini ja ensimmäisenä edustustehtävänään hän osallistui Työväen Urheiluliiton (TUL) voimailumessuille 1939. Talvisota katkaisi hetkeksi lupaavan painiuran. Välirauhan aikana Gröndahl suoritti varusmiespalvelunsa ja sairasti tuberkuloosin, jonka parantamiseksi tarvittiin leikkaushoitoa. Jatkosodassa Gröndahl palveli Karhumäen suunnalla voittaen useita kenttäarmeijan mestaruuksia. Hän voitti myös 1943 raskaan keskisarjan (87 kg) Suomen mestaruuden.

Sodan jälkeen Gröndahl osallistui Lontoon olympialaisiin (1948). Hyvin valmistautunut Gröndahl pääsi loppuotteluun Ruotsin Karl-Erik Nilssonia vastaan, mutta hävisi tiukan taistelun tuomariäänillä. 1940-luvun Suomessa urheilu liittyi saumattomasti politiikkaan: kommunistit ja SDP kävivät ankaraa taistelua TUL:n herruudesta. Isältään kommunistisen aatteen perinyt Gröndahl leimattiin kommunistiurheilijaksi ja pudotettiin 1950 maailmanmestaruuskilpailuista TUL:n urheilupoliittisten riitojen takia.

TUL:n edustajat pääsivät mukaan Helsingin olympialaisiin (1952), joten myös perheensä parissa kisoihin valmistautunut 32-vuotias Gröndahl pääsi mukaan. Hän voitti olympiavoittoaan puolustaneen Ruotsin Nilssonin ja eteni finaaliin Neuvostoliiton Shalva Tshihladzia vastaan kotiyleisön kannustuksen siivittämänä. Ottelu ratkesi tälläkin kertaa tuomaripeliin, mutta nyt Gröndahlin hyväksi, joka voitti olympiakultaa. Tarkasti paininut Gröndahl sai länsimaiden arvostelutuomareiden äänet ja Neuvostoliiton Tshihladzi itäblokin tuomarin äänen.

Gröndahl eteni seuraavana vuonna (1953) Napolin MM-kilpailuiden loppuotteluun, mutta hävisi selvästi Neuvostoliiton August Englasille. Samana vuonna Gröndahl sai määräaikaisen kilpailukiellon matkustaessaan Romanian Bukarestiin kansainvälisille nuorisofestivaaleille vastoin TUL:n määräystä. Gröndahl voitti 1955 Suomen mestaruuden ja päätti uransa Melbournen olympiakarsintoihin 1956.

Gröndahl toimi satamatyöläisenä, kalastajana ja satamanvalvojana 1953─1980. Hän loi myös poliittisen uran SKDL:n riveissä. Gröndahl valittiin 1948 aluksi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) paikallisosaston puheenjohtajaksi. Hän osallistui 1953 kunnallisvaaleihin SKDL:n ehdokkaana ja vaikutti lopulta kansanedustajana 1962─1969. Hänet tunnettiin eduskunnassa ”takapenkkiläisenä”, mutta Gröndahl teki silti useita aloitteita. Presidentin valitsijamiehenä hän toimi 1956, 1962 ja 1968.

Kelpo Gröndahl oli juro, vahva ja hiljainen, eikä ehkä siksi ole saanut suurta julkisuutta. Hänen asenteensa ilmeni parhaiten Helsingin olympialaisten painivoiton jälkeen. Muiden olympiaedustajien juhliessa presidentti Paasikiven vastaanotolla Gröndahl lähti kultamitali taskussaan satamaan jatkamaan töitään. Tosin Reijo Majasaaren mukaan Gröndahl olisi mielellään osallistunut juhlaan, mutta kutsu ei koskaan tullut perille. Gröndahl varjeli muutenkin yksityisyyttään. Kilpailuiden jälkeen hän poistui aina salaa saarelleen antamatta haastatteluja. Raskas satamatyö ja kalastusmatkat olivat työtä, mutta myös arkista kuntoharjoittelua. Viimeisinä elinvuosinaan hän tykkäsi kävellä lenkkejä Reposaarella. Gröndahlin laaja mitalikokoelma on nähtävissä Satakunnan museossa. Hänelle tehtiin 2008 muistolaatta Reposaaren puistoon, tilaisuudessa osa puistosta nimettiin Kelpon puistoksi.


Liiteosio

Kelpo Olavi Gröndahl S 28.3.1920 Reposaari (Pori), K Reposaari 2.8.1994. V satamatyömies Selim (Selmi) Nikolai Gröndahl ja Armiida Aleksandra Lindroos.

Ura. Satamatyöläinen, kalastaja ja satamanvalvoja 1953─80.

Luottamustoimet. Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) paikallisosaston puheenjohtajaksi 1948; SKDL:n kunnallisvaaliehdokas 1953; presidentin valitsijamies 1956, 1962, 1968; SKDL:n kansanedustaja (Turun läänin pohjoinen vaalipiiri) 20.2.1962─22.3.1970; jäsenyydet kansanedustajauralla Lakivaliokunnassa, Puolustusasiainvaliokunnassa, Suuressa valiokunnassa ja Talousvaliokunnassa; Porin kaupunginvaltuuston jäsen 1948─62; Porin kaupunginhallituksen jäsen 1971─84; Työväen Urheiluliiton liittoneuvoston jäsen; Osuusliike Kansan edustajiston jäsen.

Ansiomerkit. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi 1982.

Tuotanto: –

Urheilusaavutukset. Lontoon olympialaisissa (1948) hopeaa kreikkalais-roomalaisessa painissa 87 kilon sarjassa; Helsingin olympialaisissa (1952) kultaa kreikkalais-roomalaisen painin 87 kilon sarjassa; Napolissa (Italiassa) 1953 vapaantyylin painin MM-kilpailuissa hopeaa; 15 Suomen mestaruutta, joista 11 kreikkalais-roomalaisessa painissa; 17 TUL:n mestaruutta 1944─56; useita kenttäarmeijan mestaruuksia sota-aikana.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit. Olavi Karihaaran tekemä muistolaatta Reposaaren puistoon (2008), laaja mitalikokoelma nähtävissä Satakunnan museossa.

Henkilön mukaan nimetty. Reposaaren puistosta osa nimetty Kelpon puistoksi (2008).

Lähteet. Kanerva Juha. Kelpo Gröndahl. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia biographica 4. SKS, Helsinki 1997. Julkaistu 22.4.1998, päivitetty 15.9.2008. [www]. [Viitattu 8.5.2013]. www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1889/ ; Kelpo Gröndahl Kansanedustajana 20.2.1962 ─ 22.3.1970. Päivitetty 24.10.2007. [www]. [Viitattu 13.5.2013].

www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?%7Bhnro%7D=910380&%7Bkieli%7D=su&%7Bhaku%7D=kaikki ; Matikainen Asta (Porin loma-asuntomessujen tiedottaja). Olympiavoittaja Kelpo Gröndahlille muistolaatta Reposaaren nimikkopuistoon. Julkaistu 6.7.2008. [www]. [Viitattu 13.5.2013]. www.painiliitto.net/uutisarkisto_08/muistolaatta_grondahlille.php ; Majasaari Reijo. Kelpo Gröndahl. [www]. [Viitattu 13.5.2013]. www.hs.fi/muistot/Kelpo+Gr%C3%B6ndahl/a1364357148328

Kirjoittaja(t): Aarni Virtanen & Heikki Roiko-Jokela

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3460 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry