Kirjoittajakutsu vuosikirjaan 2018

Suomen urheiluhistoriallinen seura julkaisee jälleen vuosikirjan. Teokseen voi lähettää yleisesti urheiluhistoriaa käsitteleviä artikkeleita. Artikkelin on mahdollista kirjoittajan niin halutessa käydä […]

Lue lisää »

#ISHPESIntro

Have you been featured on our social media pages? We’re running a campaign to feature all of our members under […]

Lue lisää »

ISHPES Congress 2018

International Society for the History of Physical Education and Sport to be held in MÜNSTER, GERMANY, on July 18-21, 2018. […]

Lue lisää »

Näytä kaikki »

Eljanko (ent. Ekqvist), Harri (1900–2001)

Suomen Urheilulehden päätoimittaja, journalisti, kirjailija

Suomalaisen urheilujournalismin grand old man Harri Eljanko (vuoteen 1934 Ekqvist) teki puolen vuosisadan mittaisen uran sanomalehtimiehenä ja kirjoitti urheilusta lehtiin kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen uransa alkoi 1920-luvulla ensin Urheilulehden avustajana, sitten vakituisena toimittajana, ja 1920-luvun lopulta toimitussihteerinä. Urheilulehden päätoimittajana Eljanko toimi 1940-luvun ajan. Oman urheilu-uransa Eljanko teki keskimatkojen juoksijana ja saavutti 800 metrin Suomen mestaruuden 1927 sekä useita viestimestaruuksia. Ansioistaan hänelle on myönnetty SVUL:n aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.


Harri Eljanko syntyi Helsingissä 6. marraskuuta 1900. Hän sai kipinän urheilusta kirjoittamiseen oppikoulussa ja ensimmäiset lehtijutut käsittelivät koulujen välisiä kilpailuja. Siirryttyään opiskelijaksi Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan, Eljanko avusti ensin Aamulehteä ja sitten Urheilulehteä 1922 alkaen. Urheilujuttujen sisältö oli lehdissä 1920-luvulla vielä hyvin pelkistettyä. Tärkeintä oli kertoa lukijoille tulokset sekä lyhyesti tapahtumat. Urheilusta kirjoitettiin paljon myös pakinoita lehtiin.

Eljanko oli tuttu näky 1920-luvun urheilukentillä myös yleisurheilijana. Kerran hänelle kävi jopa niin, että seuratessaan kentän tapahtumia katsomosta, hän joutui itse radalle. Eläintarhan kentällä oli menossa 1925 Suomi-Ruotsi maaottelu ja 800 metrillä ilmeni yllättäviä ongelmia. Jostain syystä Paavo Nurmi ei ilmestynyt paikalle ja toinen juoksija, Leo Helgas oli sairastunut. SVUL:n sihteeri Lauri Santala näki Eljangon katsomossa ja passitti tämä pukuhuoneen kautta radalle. Eljanko sijoittui kilpailussa toiseksi.

Eljanko oli keskimatkojen juoksija. 800 metrillä hän saavutti henkilökohtaisen Suomen mestaruuden 1927. Kahdesti hän esiintyi maajoukkuepaidassa Ruotsia vastaan sekä nappasi useita Suomen mestaruuksia eri viestimatkoilla Tampereen Pyrinnön joukkueessa. Nopeimmillaan Eljanko juoksi 800 metriä aikaan 1.56,5.

1920-luvulla sanomalehdissä ei ollut montaakaan kokopäivätoimista urheilutoimittajaa, urheilutoimituksesta puhumattakaan. Urheilujuttuja kirjoittivat toimittajat oman toimensa ohessa. Tämä tarkoitti myös sitä, että toimittajan oli oltava valmis kirjoittamaan mistä lajista tahansa. Suomessa kuitenkin ilmestyi jo Suomen Urheilulehti 1898 alkaen. Siitä tuli Eljangon työpaikka yli 40 vuodeksi. Ajalle tyypillisesti Eljanko kirjoitti useilla eri nimimerkeillä. Hänen tunnetuin nimimerkkinsä oli ”Hammas”. Suomen Urheilulehden toimitussihteeri Eljangosta tuli 1929.

Lehdistössä aikakausi oli muuttumassa, ehkä osaltaan suomalaisten urheilumenestyksen vuoksi: 1930-luvun alussa urheilutoimittajia oli jo niin paljon, että ammatillinen organisoituminen oli tarpeen. Urheilutoimittajien Kerho perustettiin 1931, ja sen perustajajäseniin kuului myös Harri Eljanko.

Urheilusta kirjoitettujen juttujen muutos tapahtui kuitenkin vasta 1940-luvulla. Vaikka sitä ennenkin oli tehty haastatteluja, niiden merkitys kasvoi tuntuvasti. Samalla urheilujuttujen sisältö monipuolistui ja myös kirjoittajien asiantuntemus eriytyi. Tätä ennen toimittajien oli hallittava laji kuin laji ja Eljangon osalta voisi sanoa että myös media kuin media. Hän nimittäin toimi ensimmäisten radioitujen olympiakisojen selostajana Garmisch-Partekirchenistä 1936. Urheilulehteä Eljanko ei jättänyt vielä eläkkeelle siirryttyäkään, vaan jatkoi kirjoittamista aina 1990-luvun alkuun saakka.

Eljangon 80-vuotinen sanomalehtimiesura oli hyvin monipuolinen. Siinä missä lehtijuttujen kirjoittaminen kahdeksalla vuosikymmenellä on vertaansa vailla suomalaisen urheilujournalismin saralla, Eljanko oli tuottelias urheiluhistorioitsija, jonka keskeisimmät teokset käsittelivät olympialaisia, hiihtoa ja rautatieläisurheilua.

Eljanko oli myös erittäin innokas järjestöaktiivi. 1930-luvun alussa perustettu Urheilutoimittajain Kerho nimettiin 1950-luvulla Urheilutoimittajain Liitoksi. Eljanko toimi tämän yhdistyksen puheenjohtajana. Hän oli aktiivinen myös useissa urheilujärjestöissä kuten SVUL:ssa sekä Suomen Palloliitossa.

Useiden arvostettujen ja tunnustettujen urheiluansioiden lisäksi Eljangolle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi. Kuorolaulu oli hänelle erityisen läheinen harrastus, joka jatkui kauan Laulu-Miesten seniorikuoro Urisevissa Ukoissa. Laulu-Miehiä ennen Eljanko oli laulanut pitkään myös Helsingin NMKY:n mieskuorossa.


Liiteosio

Harri Lennart Eljanko (ent. Ekqvist) S 6.11 1900 Helsingissä, K 13.7.2001 Helsingissä. V Ivar Lennart Ekqvist ja Mathilda Carolina Wahlgren.

Ura. Ylioppilas 1922; opintoja Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 1920-luvulla. Suomen Urheilulehden avustaja, toimittaja 1920-luvulla, toimitussihteeri 1929─37; Lohjan teollisuuslaitosten sosiaalipäällikkö 1938─42; Suomen Urheilulehdessä 1942─50, levikkipäällikkö 1951─66.

Luottamustoimet. Urheilutoimittajain Kerhon perustajajäsen 1931; Sotainvalidien Urheiluliiton puheenjohtaja 1954─63; Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtaja 1955─56; Mestariurheilijain Kerhon sihteeri 1934─38.

Ansiomerkit. Vapaudenristi 3, Suomen Leijonan I luokan ritari 1958. Suomen Urheilun (liikuntakulttuuri ja urheilun) kultainen ansioristi 1956; Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki 1948; Urheilutoimittajain Liiton kultainen ansiomerkki 1956; Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton kultainen ansiomerkki 1960; Suomen Urheilutoimittajain Liiton kunniajäsen 1961─; Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton kunniajäsen 1980─.

Tuotanto. Toimittanut: Urheilun henki (1929); Suomen mitallimiehet tähänastisissa olympialaisissa 1906─1936. Tietoteos, Helsinki 1936; Olympiakisat. Kansojen juhla. Sanatar, Helsinki 1939 (yhdessä Martti Jukolan kanssa); Suuri Olympiakirja 1952; Jukola Martti. Huippu-urheilun historia (Eljanko toimitti 3. painoksen). WSOY, Porvoo 1956; Urheiluvuosi 1964. Toimittanut yhdessä Stig Häggblomin ja Göran Wallenin kanssa. Hufvuddstadsbladet, Helsinki 1964; Urheiluvuosi 1965. Toimittanut yhdessä Stig Häggblomin kanssa. Hufvuddstadsbladet, Helsinki 1965; Suomen suurkisat 1966. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Helsinki 1966; Suomen hiihdon historia 1886─1968. WS, Helsinki 1969; Vuosisata rautatieläisurheilua. VRU 1946─1970. VRU, Helsinki 1970; Helsingin Poliisi-Voimailijat 50-vuotias 1921─1971. Helsingin Poliisi-Voimailijat, Helsinki 1971; Urisevat ukot 50-vuotisen toimintansa valossa. Urisevat ukot, Helsinki 1982; Virta mm. venhettä vie. Kulttuurimuistoja. Toimituskunta Timo Kareoja et al. Mieskuoro Laulu-Miehet, Helsinki 1994.

Kääntänyt: Geijer B. G. Talvisodan Taipale. Tutkimus sitkeästä puolustuksesta. WSOY, Porvoo 1955; Olympiavuosi 1972 (HBL:s idrottsbok. Sports). Toimittaja Göran Wallén. Hufvudstadsbladet, Helsinki 1972; Urheiluvuosi ’73 (HBL:s idrottsbok. Sports). Toimittaja Göran Wallén. Hufvudstadsbladet, Helsinki 1973; Idrottsboken ’79 (urheiluvuosi). Toimittaja Rainer Lönnfors. Hufvudstadsbladet, Espoo 1979.

Urheilusaavutukset. Yleisurheilun Suomi-Ruotsi maaottelussa kahdesti; 800 metrillä Suomen mestaruus 1927; useita Suomen mestaruuksia eri viestimatkoilla Tampereen Pyrinnön joukkueessa. 800 metrin henkilökohtainen ennätys 1.56,5.

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit:

Henkilön mukaan nimetty:

Lähteet. Arponen Antti A. Harri Eljanko 1900─2001. Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisu. [Viit. 3.3.2013]. [www]. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7487/; Siukonen Markku. Suuri olympiateos 12. Urheilukunniamme puolustajat. Suomen olympiaedustajat 1906─2000. Graface, Jyväskylä 2001; Urheilutoimittajain Liitto 50 vuotta (1981, radio-ohjelma).

Kirjoittaja(t): Matti Rautiainen

Julkaistu 20.12.2017

Artikkelitekstin pituus: 3762 merkkiä
Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu
Suomen urheiluhistoriallinen seura ry